Orinoron rotkossa

Olin syyskuussa viikonloppureissulla Etelä-Savossa kun satuin lukemaan Hulin kirjoituksen Orinoron rotkosta. Paikka kuulosti mielenkiintoiselta ja poikkeukselliselta! Sinne ei ollut kovin pitkä matka, joten lauantaiaamuna suuntasimme auton nokan kohti Leppävirtaa.

20160917_133310

Ajoimme Mustinmäenkylän koulun pihaan, jossa oli ennestään jo puolisen tusinaa autoa. Hetken hämmästelimme väenpaljoutta ja pohdimme onko täällä jokin tapahtuma menossa. Siitä ei kuitenkaan ollut kysymys. Ilmeisesti moni vain halusi hyödyntää lauantaipäivän retkeillen.

Rotkolle voi kä20160917_133514vellä polkua pitkun koululta, jolloin saa kunnon happihyppelyn ja usean tunnin patikointiretken. Meillä ei ollut niin paljoa aikaa käytettävänä, joten ajoimme autolla lähemmäs rotkoa ja kävelimme Hanhiahontien parkkipaikalta kilometrin matkan rotkolle.

Kyseessä on tosiaan aika poikkeuksellinen näky. Rotkon muodostavat vieressä kohoavat jylhät kallioseinämät ja niiden väliin jää syvänvihreä sammaleinen laakso. Pitkospuista ja ihmismassojen polkemista poluista huolimatta rehevä kasvillisuus ja isot kivenlohkareet pitävät rotkoa vallassaan. Askelissaan saa olla varovainen, ettei kompastu juurakkoon tai liukastu sammaleeseen.

20160917_133846

Ajoittain rotkoon kerääntyy vettä, sillä rotkon pohjalla pulppuaa lähde ja sadevedellä ei ole kovin montaa suuntaa, joihin valua. Huli varoitteli tästä kirjoituksessaan ja esitteissäkin kehoitetaan laittamaan kumisaappaat jalkaan. Me satuimme käymään rotkossa ilmeisesti kuivempaan aikaan, sillä pärjäsin lenkkareilla hyvin. Kumisaappaat kulkivat varuilta selässä mukana, sillä en halunnut missata rotkoa väärän kenkävalinnan takia.

20160917_134136

Orinoro on jylhä ja kaunis luonnon nähtävyys. Siellä käytyäni en enää ihmettele sen suosiota kyseisen lauantaipäivän retkeilijöiden keskuudessa. Voisin hyvin itsekin käydä tekemässä myös sen pidemmän patikoinnin.

Rotkosta löytyy lisää tietoja, ajo-ohjeita ja kartta täältä.

Mainokset