Yötä lasi-iglussa Kakslauttasessa

Saksalainen ystäväni alkoi muutama vuosi sitten puhua haaveestaan päästä jonain päivänä elämysmatkalle Lappiin kokemaan pohjoisen luonto talvella ja näkemään revontulia. Koska omat Lapin reissuni rajoittuvat pariin vuosikymmenten takaiseen matkaan, olin innolla suunnitelmassa mukana. Jonkin aikaa ajatusta kypsyteltyämme aloitimme matkan suunnittelemisen. Lennot Ivaloon ostettiin jo loppukesästä.

Ensimmäisen yön majoitukseksi valikoitui Kakslauttasen iglukylä, josta on somessa näkynyt huikeita kuvia. Se oli suunnitelmissamme heti ensi metreiltä lähtien ja ainoastaan hinnasto aiheutti pienen epäröinnin hetken. Se meni kuitenkin nopeasti ohi, sillä molemmat ajattelimme, että tämä on todennäköisesti ainutlaatuinen matka eikä seuraavaa Lappiin suuntautuvaa reissua ole lähivuosina tulossa.

190414
Kakslauttasen päärakennus (kelkkoja sai käyttää matkatavaroiden kuljetukseen)

Kakslauttanen koostuu laajasta turisteille suunnatusta hirsimökki- ja lasi-iglukylästä. En vierailumme aikana törmännyt yhteenkään suomalaiseen, mutta paljon aasialaistaustaisia nuoria oli laillamme revontulijahdissa.

170952

Iglumme oli sisustettu yksinkertaisesti ja sisälsi pienen WC:n. Yleinen suihku ja sauna sijaitsivat erillisessä rakennuksessa. Sängyt olivat moottoroidut, jotta selkänojaa kohottamalla pystyi suoraan sängystä tarkkailemaan pohjoista taivasta revontulien varalta. Iglussa olevalla vedenkeittimellä teimme itsellemme kupit teetä, jotka siemailimme sängyssä tiiraillen taivaanrantaa. Vaikka ulkona oli pakkasta, sisällä oli mukavan lämmin.

170739

Voitte kuvitella, että tähtitaivas oli upea. Sen verran Saariselkä kuitenkin aiheutti valosaastetta, että linnunrataa emme erottaneet. Löysin taivaalta Otavan tähtikuvion, mistä olin iloinen, sillä se on ainoa, jonka tunnistan. Ystäväni valvoi pitkälle yöhön, mutta minusta uni vei voiton jo puolen yön jälkeen. Mahtavia revontulia ei sinä yönä näkynyt pohjoisen suunnalla, mutta onnistuimme silti näkemään vaatimattomampia vaaleanvihertäviä revontulia.

082441
Näkymä, johon aamulla heräsimme

Onnen kauppaahan revontulien näkeminen on. Ehkä kaikkein parhaimmat mahdollisuudet nähdä revontulia on kuitenkin ulkona, jossa voi katsella ihan mihin suuntaan tahansa. Muutama päivä myöhemmin näimmekin moottorikelkkasafarilla hienot revontulet. Iglussa yöpyminen oli silti hauska kokemus ja maisema, johon aamulla heräsimme oli hieno ja auringonpaiste henkeäsalpaavan upea.

Lempikahvilani ja pimeän vuodenajan ilot

Vuoden ensimmäinen neljännes on ollut harvinaisen tapahtumaköyhä kohdallani kaiken sairastelun ja voimattomuuden keskellä. Muutamaan tapahtumaan olen kuitenkin päässyt osallistumaan ja niistä ensimmäinen oli Lux Helsinki -valokarnevaali ihan tammikuun alussa.

Karnevaalin ajankohta on mitä täydellisin: on järkyttävän pimeää, mutta joulun ja uudenvuoden juhlinnat ovat ohi. Tänä vuonna se järjestettiin yhdeksännen kerran. Kaikkein eniten pidin upeasti valaistuista Kauppatorin julkisivun taloista, joista on tämän kirjoituksen otsikkokuva. Samanlainen valaistus olisi paikallaan koko pimeän ajan!

Vähän toisenlaista valohoitoa oli Apulannan jäähallikeikka tammikuun lopussa. Keikka oli tietysti mahtava, kuten edellisetkin. Valoshow oli erityisen upea, ja siihen tuli kiinnitettyä erityisesti huomiota. Kerrankin valot todella tukivat biisejä! YouTubesta löytyi tällainen eturivin fanin kuvaama video, josta voi käydä katsomassa tunnelmia.

223329

165939

Seuraavaksi koitti laskiainen ja ah, niitä pullia tulikin maisteltua. Ehdottoman voiton vei Svenska Teaternin Café Artist, joka keksi päällystää laskiaispullan prinsessakakkupäällysteellä! Prinsessalaskiaispulla (mantelimassalla tietysti) oli taivaallinen kokemus! Kahvila osoittautui muutenkin varsin kivaksi paikaksi ja sijainti on loistava. Plussaa haudutetusta teestä ja laajasta valikoimasta syötävää.

Artist-kahvila oli mukavaa vaihtelua, mutta ei kuitenkaan kilpaile henkilökohtaisen lempikahvilani tittelistä. Yksi ehdottomista suosikeistani on Johan & Nyström Kanavarannassa Katajanokalla. Sinne suuntasimme Piikkipaatsaman kanssa eräänä helmikuun järkyttävän kylmänä iltana.

165016

Tilasimme kannulliset haudutettua teetä sekä vähän suolaista purtavaa. J & N:n leivät ovat herkullisia, mutta itse valitsin tällä kertaa tuorepuuroa luonnonjugurtilla. Jälkkäriksi jaoimme ison palan suklaabrownieta. Parissa tunnissa maailma oli parannettu, kuulumiset vaihdettu ja mieli keveä.

Pitkästä aikaa (ja 10 kirjavinkkiä)

Blogiini tuli odottamaton päivitystauko, kun talvi heitti kanveesiin. Nyt on korvatulehdukset ja flunssat sairastettu, ruokakin pysyy taas sisällä, ja tuntuu siltä, että elämä alkaa voittaa. Rankkojen viikkojen jälkeen on mukava palata taas blogin pariin.

Sängyn pohjalla löysin piristystä ja virkistystä kirjoista. Elämäni on ollut harvinaisen epäaktiivista viimeiset kuukaudet, mutta olen lukenut enemmän kuin ehkä koskaan. Hyvän tarinan löytäminen on ihanaa.

Listasin tähän kymmenen kirjaa, joiden lukemisesta olen erityisesti nauttinut viimeisen puolen vuoden aikana. Ehkä löydät tästä lukuvinkkejä itsellesi:

  • Yoko Okawa – Professori ja taloudenhoitaja: Japaniin sijoittuva kertomus taloudenhoitajan ja muistinsa menettäneen matematiikan professorin ystävyydestä.
  • Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows – Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville: Toisen maailmansodan jälkeiselle Guernseyn saarelle sijoittuva mukaansatempaava tarina ystävyydestä ja ihmisten kestävyydestä kurjissa olosuihteissa.
  • Eve Hietamies – Yösyöttö: Humoristinen kirja Antista, joka jää kahdestaan vastasyntyneen vauvansa kanssa. Hätä keinot keksii! Antin tarinaa on seurattu myös romaanissa Tarhapäivä ja nyt samaa sarjaa on julkaistu kolmas kirja Hammaskeiju.
  • Raija Oranen – Ackté! Aino Acktén puolifiktiivinen elämäkerta antaa mielenkiintoisen katsahduksen oopperadiivan elämään Pariisissa ja Helsingissä 1900-luvun alussa.
  • Nina George – Pieni kirjapuoti Pariisissa: Hellyyttävä kertomus itsensä vuosiin kadottaneesta kirjakauppiaasta, joka lähtee pitkälle laivamatkalle halki Ranskan toiveena saada päätös nuoruuden rakkaustarinalleen.
  • Raija Oranen – Metsästäjän sydän: Huikea tarina Carl Gustaf Mannerheimistä ja hänen ystävästään Hjalmar Linderistä, joiden elämät risteävät 1900-luvun alun Pietarissa ja Suomessa. Mielenkiintoinen näkökulma historian tapahtumiin!
  • Tuula-Liina Varis – Huvila: Koskettava romaani turkulaisesta nuoresta naisesta 1930-luvun Suomessa, kun elämä alkaa heitellä kapuloita rattaisiin. Avioliitto ja lapsen saaminen kokeneen taiteilijan kanssa ei menekään niin kuin kuvitelmissa.
  • Miika Nousiainen – Juurihoito: Värikkäästi ja humoristisesti kirjoitettu tarina miehestä, joka lähtee etsimään isäänsä ja löytää siinä sivussa koko joukon sisaruksiaan.
  • Lisa Genova – Edelleen Alice: Riipaiseva ja elämänmakuinen kertomus alzheimerintaudista siitä kärsivän ihmisen silmin. Koskettava mutta lopulta lohdullinen romaani.
  • Cheryl Strayed – Villi vaellus: Vähän hukassa oleva Cheryl päättää lähteä vaeltamaan USA:n halki toiveenaan löytää elämälleen uusi suunta. Äärimmäisen rankan vaelluksen aikana hän käy läpi elämäänsä ja purkaa tunteensa erämaan ääriin. Inspiroiva tarina!