Matkalla menneeseen: Hakasalmen huvilan kahvila

Olin maaliskuussa seuraamassa vuoden 1918 sisällissotaan sijoittuvaa Vihan kevät -näytelmää Hakasalmen huvilassa. Olin ostanut liput jo viime vuoden puolella, koska ihailen näytelmän kirjoittajaa, kirjailija Sirpa Kähköstä ja halusin varmistaa, että näen näytelmän.

Pidän Kähkösen kirjoittamasta Kuopio-kirjasarjasta, joka seuraa erään suvun elämää viime vuosisadan Suomessa. Hänellä on hieno kyky muodostaa kokonainen maailma lukijan silmien eteen antamatta kuitenkaan liikaa sijaa kuvailulle. Kähkösen kirjojen lisäksi mieleeni on jäänyt hänen kirjoittamansa näytelmä Palava kaupunki, joka kertoi jatkosodan helsinkiläisistä. Sitä esitettiin Teatteri Avoimissa Ovissa vuonna 2015.

Molempien teatteriesitysten näkeminen on ollut voimakas kokemus, jonka tulen muistamaan pitkään. Sodan mielettömyys tavallisten ihmisten kautta kerrottuna jää mieleen pitkäksi aikaa.

Asioista, joista ei voi puhua, täytyy tehdä taidetta.
– Ohjaaja Taru Mäkelä –

Kumpaakaan teatteriesitystä ei valitettavasti enää esitetä  ja Hakasalmen huvilakin on sulkeutunut kesäksi ikkunaremontin takia. Syksyllä huvilassa avataan näyttely Suruton kaupunki, jossa kuvataan 1920-luvun räikeää ja ylitsepursuavaa Helsinkiä.

Huvilan pihapiirissä, aivan Musiikkitalon vieressä, sijaitsee kuitenkin kahvila, jossa kannattaa poiketa, vaikka huvila onkin kiinni. Pieni café Huvila on nimittäin valikoimassaan niin laaja ja ilmapiirissään niin rauhallinen, että lyö laudalta monet Helsingin muut kahvilat. Se myös pyrkii pitämään valikoimissaan gluteenittomia tuotteita, joten se sopii hyvin keliaakikoille. Arkisin siellä tarjoillaan lounastakin.

Me istahdimme ystäväni kanssa kahvilaan näytelmän jälkeen. Nautimme kupit teetä sekä valtavat uunituoreet korvapuustit samalla kun puimme näytelmän mietityttämään jääneet kohdat. On kummallista miten samaan aikaan sisällissodasta tuntuu olevan vain niin vähän aikaa ja niin kovin kauan. Kahvilan miljöön suojassa oli hyvä hiljalleen palata nykypäivään.

20180311_163638