Islanninhevosilla ratsastamassa

Kun kerroin lähteväni matkalle Islantiin, aika moni kysyi ensimmäisenä että kai menen sitten ratsastamaan islanninhevosilla. Minuakin se kiinnosti, mutta asiassa oli yksi ongelma. Olen kohtalaisen merkittävästi allerginen hevosille. Olen lapsuudessani ratsastanut kerran tai pari, joten tiedän, että saan oireita jo siitä, kun istun autossa hevostallin ulkopuolella.

Mutta islanninhevoset ovat aika hellyyttäviä ja käyn Islannissa todennäköisesti vain tämän kerran. Viimeiseen asti pohdin uskallanko ottaa riskin ja miten minun pitäisi toimia.

Paluulentoamme edeltävänä päivänä päätin uskaltaa ja varasimme tunnin pituisen alkeisratsastuksen läheiselle tallille seuraavan päivän aamuksi. Meillä kävi tuuri, sillä heillä oli vapaita paikkoja tunnille. (Suosittelen normaalitilanteessa varaamaan ratsastukset kunnolla etukäteen.)

Hiukan jännittyneinä suunnistimme seuraavana päivänä talleille. Otin aamulla ylimääräisen keuhkoputkia avaavan astmalääkkeen ja pakkasin erikseen puhtaat vaihtovaatteet kenkiä myöten mukaan. Tallilla kohtasimme parikymppisiä eurooppalaisia nuoria, jotka olivat tulleet kotimaastaan Islantiin kesätöihin tallille. He puhuivat hyvää englantia ja olivat muutenkin kokeneita oppaita. Meidän oppaalle annoinkin erityiskiitokset hyvästä tunnista.

Islanninhevoset ovat ilmeisesti paljon rauhallisempia kuin muut hevosrodut, joten niillä ensikertalaisenkin voi viedä maastoon. Meidän ryhmässä oli neljä ratsastajaa ohjaajan lisäksi. Kun olimme saaneet kypärät päähän ja kaikki päässeet hevosten selkään, lähdimme kävelemään tallilta hiekkatietä pitkin kukkuloiden suuntaan.

IMG-20180703-WA0025

Hiekkatiellä tunsin ensimmäiset henkeä ahdistavat oireet kun olimme jo jonkin matkan päässä tallilta. Siinä pohdin hetken onko järjetöntä jatkaa, mutta tulin sitten siihen tulokseen että olimme kuitenkin matkalla poispäin tallilta raikkaaseen ilmaan. Todennäköisempää on, että hengittäminen helpottuu. Ja niinhän siinä kävikin. Puolivälissä tuntia vetäisin hevosen selässä toisen keuhkoputkia avaavan lääkkeen ja pärjäsin tunnin ihan hyvin. Toki nielua kutitti, mutta minun kohdallani kokemukseeni perustuen se ei ole kovin vaarallista.

On ymmärrettävää, että 60 minuutin pituisella tunnilla ei kovin paljoa ehdi opettaa hevosten käsittelyä. Kuulimme miten hevosen saa hiljentämään sekä kiristämään tahtia ja kääntymään oikealle sekä vasemmalle. Itse jouduin käyttämään näistä ainoastaan kääntymistä, sillä parissa kohtaa hepollani oli oma mielipiteensä parhaasta reitistä. Yhdessä kohdassa oli myös ilmeisen hyvää heinää, jota piti päästä maistamaan.

Muuten hän tassutteli kuuliaisesti ohjaajan perässä. Laukkaa tai islanninhevosten omaa askellusta tölttiä emme kokeilleet ja ihan hyvä niin. Hevosen selässä pysymisessä oli ihan tarpeeksi haastetta ensikertalaiselle kävelyssäkin. Ylitimme neljä kertaa pienen joen, joka kulki laaksossa. Se oli hauskaa ja hevoset onneksi tuntuivat tietävän mitä tekivät. Uskalsin alkujännityksen jälkeen ottaa muutamia kuvia ratsastukseltamme.

20180703_105215

Palattuamme tallille palautimme lainakypärät ja joimme kupilliset teetä. Islanninhevonen on rotu, joka on jalostettu Islannissa viimeisten 1000 vuoden aikana. Jotta rotu pysyy puhtaana, Islantiin ei saa tuoda muita hevosia, ja jos islanninhevonen viedään ulkomaille, se ei saa enää palata Islantiin. Ulkomailta ei myöskään saa tuoda omia ratsastusvälineitä kuten kypäriä mukanaan ellei desinfioi niitä ensin. Tästä syystä talleilla on hyvin lainavarusteita tarjolla. Itse ratsastin ulkoiluhousuissa ja -takissa sekä lenkkareissa. Ratsastuksen jälkeen vaihdoin vaatteet ja suljin ratsastusvaatteet kenkineen tiukasti muovipussiin, jonka avasin seuraavan kerran kotona kylpyhuoneessa ennen pyykkikoneen käynnistystä. Näillä varotoimenpiteillä säästyin pahemmilta allergiaoireilta.

Islanninhevosella ratsastaminen oli mainio kokemus erityisesti Islannin kauniin ja erikoisen luonnon takia. Rauhallisilla hevosilla ensikertalainenkin pääsee maastoon, mikä on mainio elämys.

Mainokset

10 vinkkiä Reykjavikiin

Kävin juhannuksen jälkeen Islannissa ja ihastuin Reykjavikin söpöön kaupunkiin. Tässä kokemukseni ja vinkkini matkaa suunnitteleville.

1) Laugarvegur
Tutustuminen kaupunkiin on helpointa aloittaa kävelemällä Reykjavikin värikästä kävelykatua, Laugarveguria, luoteeseen. Se on usein turistien kansoittama, mutta sen varrelta löytyy monia mielenkiintoisia putiikkeja ja kahviloita. Islannissa ei ole ollut juurikaan puita sen jälkeen kun viikingit kaatoivat kaikki puut. Siitä johtuen suurin osa taloista Islannissa on päällystetty aaltopellillä. Se tuntui aluksi hassulta, mutta katukuvassa siihen tottui nopeasti.

20180628_175922

2) Bonus
Islanti on kallis maa jopa Suomen hintatasoon tottuneelle. Jos haluat pihistää, osta evääsi Islannin edullisimmasta ruokakaupasta Bonuksesta. Kannattaa ostaa skyriä! (Lausutaan ’skiir’ islanniksi.)

3) Sea Baron
Ystävälleni oli suositeltu Sea Baron -ravintolaa eikä turhaan. Kävimme täällä lopulta kaksi kertaa, koska heidän laittama kala vain oli niin hyvää. Paikkana ravintola muistuttaa merimiesten ruokalaa eli se ei suinkaan ole viihtyisimmästä päästä. Mutta ruoka oli toooosi hyvää.

20180627_183736

Ravintolan vitriiniin oli tehty valmiiksi vartaita, joista sai valita itse haluaako turskaa, lohta, nieriää vai jotain muuta pohjoisen kalaa. Lisäksi oli peruna- ja kasvisvartaita. Minä maistoin eri kerroilla turskaa (kuva alla) ja nieriää. Kaveriksi otin kasviksia ja toisella kerralla kehutun hummerikeiton. En tiedä miten he oikein valmistavat kalan, mutta kaikessa yksinkertaisuudessa se oli tajuttoman hyvää.

20180627_181921

4) Sandholt
Olette varmasti jo huomanneet, että pidän kahviloista. Niillä on erityinen paikka sydämessäni ja Islannissa jouduin hieman kamppailemaan itseni kanssa, sillä kahvittelu ei kalliissa maassa ole ehkä kaikkein järkevin ajankäyttömuoto.

Kävimme yhtenä aamuna aamiaisella paikallisessa leipomokahvilassa Sandholtissa ja ihastuin paikkaan niin, että kävimme siellä uudestaankin. Ei todellakaan ole tavallista, että käyn matkalla useamman kerran samassa paikassa, mutta Sandholtissa kaikki oli niin hyvää. Monipuolisesta valikoimasta löytyy jokaiselle jotain ja kahvila olikin tosi suosittu. Lyhyt jonotus ei häirinnyt, kun tiesin saavani herkullisen aamupalan.

20180627_091759

5) Ranta
Laugavegurin kaltainen hyvä kävelykohde on Reykjavikin koillisranta. Uudelta konserttisali Harpalta kannattaa kävellä rantaa pitkin kaakkoon ja ihailla hyvällä säällä vastapäistä vuoristomaisemaa. Harpassa kannattaa käydä myös sisällä. Konserttisalin julkisivu koostuu sadoista ikkunoista, jotka luovat sisälle jännän tunnelman.

20180627_102059

Harpan viereinen ranta on kivinen ja ihmiset ovat kasanneet kiviä torneiksi. Kaunis paikka monella tapaa! Eräs aasialainen pari otti tässä hääkuvia. Pidemmällä rannassa on kaunis Sun voyager -veistos, joka muistuttaa viikinkilaivaa, mutta on tarkoitettu symboloimaan valoa ja toivoa auringon kunniaksi.

20180627_155946

6) Kumiko
Ydinkeskustan ulkopuolelle vanhaan satamaan on muodostumassa muodikas kaupunginosa, jonne hipsterit ovat perustaneet putiikkeja ja kahviloita. Japanilaiseen kahvilaan Kumikoon on aika pitkä matka tallustaa, mutta siellä kannattaa silti käydä. Valitsin listalta kupin savuista oolong-teetä sekä kirsikkamuffinin ja nautin niistä sekä paikan rauhallisesta tunnelmasta nurkkapöydässä.

20180627_112717

7) Kirjakaupat
Islantilaisille kirjallisuus on tärkein kulttuurin muoto ja sen huomaa myös kirjakauppojen määrästä. Pelkästään Laugavegurilla on useampi kirjakauppa, joissa on mainio tunnelma ja paljon nähtävää myös islantia osaamattomalle, mikäli kirjat kiinnostavat. Monissa kirjakaupoissa oli myös laadukas kahvila, jossa pystyi syventymään ostamiinsa kirjoihin.

8) Joulukaupat
Reykjavikissa on ainakin kaksi joulukauppaa ellei enemmänkin ja ne ovat auki ympäri vuoden. Jos haluat hankkia erikoisia joulukoristeita, joita ei löydy naapurilta, etsiydy näihin joulukauppoihin! Yllättävää kuitenkin on, että Islannin perinteeseen ei kuulu suomalainen joulupukki. Sen sijaan Islannissa on ”uskottu” kolmeentoista vuorilla asuvaan joulupukkiin, jotka tekevät ilkeyksiään joulun alla.

20180627_123504

9) Jäätelö
Islantilaiset ovat hulluna jäätelöön ja ostavat sitä säästä riippumatta. Paikallinen jäätelö on vähän erilaista kuin suomalainen, joten sitä kannattaa maistaa, vaikka sää olisi kylmä.

20180627_151818

10) Kissat
Reykjavik on kissojen kaupunki. Liikenne on sen verran rauhallista, että kisulit kuljeskelevat vapaana kaupungissa ja vahtivat reviirejään. Vietin Reykjavikissä yhden kokonaisen päivän ja näin sinä aikana 11 kissaa. Luulen, että sitäkin useampi kissa näki minut, sillä en välttämättä ollut kovin tarkkaavainen koko ajan. Moni kissa antoi rapsuttaa silkkistä turkkiaan ja suurimmalla osalla oli panta, josta selvisi heidän nimensä ja kotinsa.

20180627_152926

Voisin hyvin lähteä Reykjavikiin uudestaankin!

Ravintola Shelter – vahva suositus!

Viides ravintolakokeilumme ystäväni L:n kanssa kohdistui Shelteriin Katajanokalle. (Kerroin täällä aloittamastamme ravintolaharrastuksesta.) Oli kuulkaa sellainen ravintola, että sai meiltä varauksettomat suositukset ja täydet pisteet kaikessa! Meillä oli tosi onnistunut ravintolailta.

20180616_171523

Shelter sijaitsee Uspenskin katedraalin suojeluksessa Katajanokan vanhoissa punatiilirakennuksissa. Ravintola on väritykseltään hyvin tumma, lähes musta, ja talvella se on kynttilöiden valossa varmasti tunnelmallinen. Nyt kesäisenä päivänä valo tulvi ikkunoista ja valaisi ravintolan tehokkaasti.

Vaikutti siltä, että jokainen yksityiskohta ravintolassa on tarkkaan harkittu. Erityisesti ihastuin keraamisiin lautasiin ja vesikuppeihin. Visuaalinen harkinta jatkui annoksissa, jotka niin ikään olivat esteettisesti luotuja. Ravintolan värit olivat rauhoittavia ja tunnelmallisia.

20180616_171534

Me molemmat pidämme ruokayllätyksistä, joten tilasimme chef’s menun. Niitä on kolmen, neljän ja viiden ruokalajin pituisina ja me valitsimme niistä keskimmäisen eli neljän ruokalajin menun.

Alkuun saimme perunarieskaa porkkanahummuksella, marinoiduilla retiiseillä ja kuttujuustolla. Yksinkertainen annos oli herkullinen ja erityisesti porkkanahummus oli nannaa.

20180616_174212

Seuraavaksi saimme grillattua mustekalaa, joka yleensä ei ole kummankaan meidän suosikki. Tämä oli kuitenkin valmistettu niin hyvin, että pidimme annoksesta ja hämmästelimme miten mustekalan lihan rakenne vaikutti ihan kanalta. Kolmas ruokalaji oli lammasta, mutta sitä ei löydy enää Shelterin nykyiseltä ruokalistalta. Se oli myös todella hyvää.

Jälkiruoaksi saimme sitruunaverbanalla maustettua valkosuklaata sitruunasherbetillä ja maitomarengilla. Tässä oli jälleen annos, jota en olisi poiminut listalta, mutta joka todella kruunasi hyvän illallisen. Annoksen eri maut täydensivät toisiaan loistavasti, vaikka yksittäin ne olivat aika mitättömiä. Se on mielestäni loistavan kokin merkki, kun pystyy luomaan sellaisia annoksia. Ystäväni sanoin kaikki neljä annosta hyväilivät makuhermoja.

Meitä palveli useampi tarjoilija illan aikana ja saimme poikkeuksetta kaikilta hyväntuulista ja asiakkaan huomioivaa palvelua.

Shelter, 10 pistettä ja papukaijamerkki! I’ll be back.

20180616_195716