Luontoretkireittejä Savon sydämessä

Pieksämäen seudulle on viime vuosina avattu huikea metsäretkireitistö. Niin hyvä, että sinne sietää tulla vähän kauempaakin. Vedenjakajareitistöksi nimetyt polut ovat hyvin merkittyjä ja maisemat sopivan vaihtelevia, jotta retkeilijä ei tympiinny. Seudulla on paljon suota, mutta mäntymetsät ja lehtimetsäiset järvimaisemat tulevat reiteillä myös tutuiksi. Reiteistä on hyvät kuvaukset tuolla verkkosivuilla, mikä auttaa todella paljon retkien suunnittelussa.

20190613_154205

On erinomaista, että Pieksämäen kunta on panostanut laajaan reitistöön, josta kuntalaiset ja matkailijatkin voivat nauttia. Suomen luonto on upeaa, mutta harvalla on osaamista tai halua mennä rämpimään metsään kompassin kanssa ja vieläpä tietämättä onko siellä asutusta tai mökkiläisiä. Tällainen reitistö varmasti motivoi ihmisiä liikkumaan enemmän luonnossa ja poikkeamaan myös tututuilta lenkkireiteiltä.

20190613_160223

Vedenjakajareitistöllä reittejä on monia ja ne ovat eri pituisia. Se on mainiota, sillä aina ei ehdi tehdä 10 kilometrin vaellusta vaan haluaa vaan poiketa muutaman kilometrin lenkillä. Toisaalta pitkät reitit antavat viikonloppureissumahdollisuuden myös niille retkeilijöille, jotka haluavat tulla pariksi päiväksi vaeltamaan, mutta yöpyä mukavammin sisätiloissa. Tuolta reitistön verkkosaitilta voi lukea tarkemmin yöpymismahdollisuuksista seudulla.

Reittien alkupisteillä on hyvät parkkipaikat ja iso kartta, josta voi vielä tsekata oman reitin tuntomerkit. Itse nappasin reitistä kuvan ennen kävelylle lähtöä, jotta matkalla olisi vielä helppo tarkistaa, missä kohdin ollaan menossa. Kartta löytyy myös sähköisesti Vedenjakajareitistön sivuilta. Reittien varsilla on toiletteja sekä tulentekopaikkoja ja pöytiä, joissa on mukava pitää evästaukoa.

20190613_150418

Viime kesänä kävin ensimmäistä kertaa kiertämässä Kukkarojärven kierroksen. Se on kuutisen kilometriä pitkä reitti, joka noudattelee useamman eri järven rantaa. Sen varrelle on ripoteltu runotauluja ja ajatuksia metsästä.

Mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi,
kankahat kanervikoiksi, notkot nuoriksi vesoiksi,
noromaille koivut kylvi, lepät maille leyhkeille,
tuomet kylvi tuorehille, raiat maille raikkahille,
pihlajat pyhille maille, pajut maille paisuville,
katajat karuille maille, tammet virran vieremille.
– Elias Lönnrot: Kalevala –

Oli sattumalta kesäkuun puoliväli ja käynnissä suopursujen kukinta. Valkoiset kukat täyttivät varvikot enkä ollut aikaisemmin nähnyt vastaavaa. Vuodenajasta riippuen reitti näyttää tietysti erilaiselta. Tällä hetkellä varvikko on varmasti ruskan värittämää.

20190613_155106

Kukkarojärven kierroksen varrelle mahtuu niin pitkospuita kuin leveää kävelytietäkin, mutta pääasiassa se on yhden ihmisen mentävää polkua. Vaihteleva maasto on mielenkiintoinen ja järvien rantoja pitkin on ihana kävellä. Minkäköhän reitin sitä valitsisi ensi kesäksi?