Uskomaton Jordania

Yksi lapsuuden haaveistani toteutui, kun matkustin muutama viikko sitten Jordanian Petraan. Tuo huikea nabatealaisten 2600 vuotta sitten kallioon kaivertama kaupunki on monille eniten tuttu Indiana Jones ja viimeinen ristiretki -elokuvasta. Maisemat elokuvassa ovat hienoja, mutta oli silti ihan eri asia päästä itse kokemaan ja näkemään ne.

Petraan kuljetaan yleensä Wadi Musan kaupungista kapeaa Siq-solaa pitkin. Se on syntynyt tuhansia vuosia sitten mannerlaattojen ja veden liikkeiden ansiosta. Valtavat kalliot kohoavat molemmin puolin kapeaa polkua aiheuttamatta kuitenkaan klaustrofobista tunnelmaa. Niiden muotojen ja värien kauneus on lumoavaa. En ole muualla nähnyt tällaisia värejä kivessä.

20191205_084544
Siq Petraan

Olin etukäteen lukenut kirjallisuutta Petrasta ja Jordaniasta. Mietin aiheuttaako kokemus pettymyksen, kun tiesin siitä jo niin paljon. Kävi kuitenkin niin, että Petrassa koin paljon sellaista, mitä kirjasta lukemalla ei voi kokea.

Kosketin rosoista mutta helposti rikkoutuvaa uurteista kalliota kämmenellä ja tunsin ajan, hiekan ja veden kerrostumat sekä kulumat. Tunsin puoli kahdeksan aamulla ilman kylmyyden kallioiden suojissa sekä auringon kuumuuden muutama tunti myöhemmin aavikolla. Näin sitkeän pensaan kasvavan kallioseinämästä sekä sen metrien pituiset juuret, jotka kuljettavat itsepintaisesti pohjavettä maasta aina korkeimpaan lehdykkään saakka. Kävelin sisään yhteen kallioluolaan Petrassa ja huomasin, että siellä on hämmästyksekseni lämpimämpi kuin ulkona. Luolassa haisi aaseilta.

20191205_085801
Petran Aarrekammioksi nimetty Indiana Jones -elokuvassa mukana ollut rakennus

Vietimme Petrassa puolikkaan päivän. Yhteensä kävelyä tuli noin kahdeksan kilometriä. Emme pystyneet tällä aikataululla tutustumaan kovin moneen luolaan, mutta saimme hyvän käsityksen Petran kaupungista, sen loistosta ja tuhosta. Se oli aikoinaan Lähi-Idässä merkittävä kauppapaikka, joka hylättiin 600-luvulla maanjäristyksen ja kaupan vähenemisen johdosta.

Matkamme jatkui Petrasta kohti Wadi Rumin autiomaata. Olin mukana suomalaisen matkanjärjestäjän kuuden päivän kiertomatkalla, jonka aikana vierailimme monessa kohteessa Jordaniassa. Näimme vain muutamassa päivässä huikean määrän Jordanian parhaita paloja.

20191206_082634
Wadi Rumin autiomaa

Petran lisäksi yksi upeimpia Jordanian nähtävyyksiä on Wadi Rumin autiomaa. Se on myös toiminut monen elokuvan kuvauspaikkana. Punertava aavikko oli jotain ihan muuta kuin Sahara ja Dubain aavikot. Kuulimmekin, että täällä hiekka on raskaampaa eikä vaella samalla tavalla kuin Saharan hiekka. Olimme yötä aavikkokylässä ja näimme tähtitaivaan, josta en löytänyt tuttuja tähtiä. Se oli hassua: niin tuttua ja samalla niin vierasta.

20191206_084747

Uni maittoi tapahtumarikkaiden päivien jälkeen oltiin sitten hotellissa Ammanissa tai luksusparakissa Wadi Rumissa. Jordanialainen ruoka oli monipuolista ja maittavaa. Erityisesti kaikki salaatit ja hummukset olivat ihania. Yllätyin kuinka paljon kaikkialla oli tarjolla kasviksia (esimerkiksi höyrytettynä) lisukkeena lampaalle, kanalle ja naudalle. Ruoka oli tosi hyvää.

20191206_090459
Wadi Rumin kalliomuodostelmaa

Lähi-Itä on aina ollut tuulista seutua siinä mielessä, että kansoja on tullut ja mennyt. Jokainen on jättänyt jälkensä kulttuuriin, historiaan ja rakennuskantaan. Vähän nabatealaisten Petran kukoistuksen jälkeen Jordaniassa vaikuttivat roomalaiset. Heidän jäljiltään Jerashissa on suurimmat Rooman ulkopuolella sijaitsevat roomalaisen kaupungin rauniot. Itse en ole vielä Roomaan ehtinyt, joten tutkin mielenkiinnolla Jerashin vanhaa kaupunkia. Jordaniassa termi vanha kaupunki saa ihan uuden merkityksen.

20191207_122406
Roomalaisen kaupungin rauniot

Yksi reissun kohokohdista oli päästä uimaan Kuolleessa meressä. Koska päiväohjelmamme oli tiukka, oli uimaan mentävä aamukuudelta. Onneksi vesi oli tähänkin vuodenaikaan lämmintä eikä tarvinnut palella. Kävelymatkaa hotellista rantaan oli joitain satoja metrejä, sillä vesiraja pakenee vuosi vuodelta. Kuollut meri on kuolemassa pois.

20191206_165431
Kuollut meri kaukana taustalla

Uiminen Kuolleessa meressä oli hämmentävä kokemus. Me aikuiset ihmiset hihkuimme vedessä kuin pienet lapset, niin hassua se oli. Normaali uiminen ei oikein luonnistunut, sillä suolan voima nosti jalat ja pepun pintaan ja kippasi uimarin naaman veteen. Kelluminen oli tietysti helppoa ja ihanan leppoista.

Koko Jordanian matka oli sanoinkuvaamattoman upea kokemus. Tässä kirjoituksessa oli vain muutamia pääkokemuksia reissusta, jonka tekemistä voin lämpimästi suositella. Jordanialaiset ihmiset olivat aidon ystävällisiä ja koin itseni tervetulleeksi tähän upeaan maahan. Tätä matkaa en unohda ikinä.