Pariisi, rakkaani (eli 6 vinkkiä Pariisiin)

Minulla ja Pariisilla on pitkä suhde. Nuorena se ei innostanut minua ollenkaan. Olin keksinyt jostain, että Pariisi on tunkkainen ja likainen, joten matka sinne ei kiinnostanut. Aikuistuttuani kuitenkin jouduin pääsin sinne työmatkalle. Ehkä olin kasvanut, ehkä aika oli sopiva, ehkä tähdet olivat juuri oikeissa asennoissa. Joka tapauksessa rakastuin Pariisiin silmäyksessä.

Kyse ehkä kuitenkin oli siitä, että olin vain kovin innoissani ensimmäisestä työmatkastani yksin ulkomaille. Marraskuinen märkä ja synkkä Pariisi ei nimittäin ollut viehättävimmillään. Sateisena sunnuntai-iltana kävelin pitkin Boulevard Haussmannia, joka mahtipontisesta nimestään huolimatta ei ole kauneinta Pariisia ja muistan, että siellä ei ollut kerassaan mitään nähtävää. Silti olin innoissani.

20190623_130933

No, oikeat Pariisin helmet olen löytänyt myöhemmillä matkoillani, joita on kertynyt kaikkiaan kuusi viidentoista vuoden aikana. Perinteisistä nähtävyyksistä kuten Eiffel-torni, Louvre, Riemukaari, Seine ja Notre-Dame suosikkini on Montmartressa sijaitseva Sacre-Coeur, valkoisen sydämen basilika.

Se on runsaan vuosisadan ikäinen valkoinen katolinen kirkko, joka kohoaa turistien suosiman Montmartren viereisellä kukkulalla. Se on hengityksen salpaava näky ensikertalaiselle enkä osaa edes kuvitella mitä aikalaiset sata vuotta sitten siitä ajattelivat. Pimeällä sen valkoinen väri on erityisen vaikuttava. Yhteen sen torneista pääsee pääsymaksua vastaan kiipeämään ja näkymät Pariisiin ovat jokaisen portaan arvoiset.

20190622_170533

Suosikkialueeni Pariisissa on Marais. Se on hauska sekoitus arvokkaita historiallisia rakennuksia kuten kartanoita (jopa linnoja!) ja kirkkoja, sekä modernimpia ja käytännöllisempiä rakennuksia. Aukiot rytmittävät aluetta hauskasti ja taidetta on nähtävillä sille, joka osaa katsoa. Erityisen hurmaantunut olen Marais’n pienistä putiikeista. Marais’ssa on tehtävä kävelyretki joka matkalla, vaikka joidenkin mielestä Marais onkin jo passé.

20190624_160428

Ravintoloista puheen ollen, suosikkiravintolani Pariisissa on Le Coupe Chou. Se sijaitsee Latinalaiskortteleissa Pantheonin takan. Kyseessä on tunnelmallinen ravintola, jota voisi kutsua leikkisästi isoksi takkahuoneeksi. Tarjolla on herkullista ranskalaista ruokaa ja palvelu on joka kerta miellyttävää. Joskus ranskalaisia sanotaan ylimielisiksi, mutta siitä ei ole tämän ravintolan henkilökunnassa merkkiäkään.

299

Teen ystävänä jokaiseen Pariisin matkaani kuuluu olennaisena vierailu jossakin Mariage Frèresin teepuodissa. Ne ovat aikamatkoja siirtomaa-ajan tunnelmiin, sillä teeyhtiö on perustettu vuonna 1854. Teepuodit ja salongit ovat hienostuneita vierailukohteita, joissa kannattaa käydä, vaikka tee ei lempijuoma olisikaan. Teesalongeista varsinkin saa paljon muutakin kuin teetä.

Mariage Frèresillä ei saa ottaa valokuvia, joten alla kuva uusimmasta pariisilaisesta teelöydöstäni, Comptoirs Richardin ihanasta teemyymälästä. Nämä upeat värit lumosivat minut täysin ja jouduin muistuttamaan itseäni siitä, että seuranani ollut kummipoikani ei ehkä halua viettää tässä kaupassa kanssani koko päivää.

20190624_172551

Pariisin museot ovat uuvuttavia. Varaudu siihen. Louvreen haluavat kaikki ja sitä kiertäessä ulkona vaihtuvat vuodenajat. Sen sijaan suosittelen mieluummin Musée d’Orsaytä. Myös siellä olen saanut totaalisen uupumiskohtauksen, jonka johdosta päädyin museon kahvilaan juomaan vastapuristettua appelsiinimehua ja lukemaan lehteä, kun muu seurue ihasteli upeita tauluja. Liika vain on liikaa.

Hyvin valmistautuneena ja kiinnostuksen kohteet tarkasti valittuina Orsayssä on kuitenkin varmasti mukavaa. Voi esimerkiksi perehtyä kuuluisimpiin ekspressionisteihin kuten Vincent Van Goghiin tai impressionisteihin kuten Cloude Monet’hen. Upeita teoksia, kerrassaan hämmästyttäviä.

Toinen paikka, missä saa itsensä uuvutettua on Galerie Lafayette. Sielläkin käyn jokaisella matkalla, mutta en edes yritä kiertää sitä kokonaan. Yleensä vierailen ainakin ruokaosastolla, joka itsessään on nähtävyys, vaikkei mitään ostaisikaan. Yleensä löydän sieltä joko tuliaisia tai vähintään herkullista evästä hotellihuoneeseen.

203

Galerie Lafayetten lippulaivamyymälä Haussmannilla avattiin vuonna 1912. Suuren rakennuksen keskellä kohoaa koristeellinen kupoli 43 metrin korkeuteen. Joulunaikaan upeat joulukoristeet tekevät Art Nouveau -tyyliin koristellusta aulasta vielä häikäisevämmän. Myymälän verkkosivulla surffatessani opin, että siellä järjestetään myös opastettuja kiertokäyntejä. Enpä tiedä toista tavarataloa, joka olisi itsessään myös historiallinen nähtävyys.

Pariisissa riittää nähtävää loputtomiin. Yksi tai kuusi matkaa ei millään riitä kaiken ihanan näkemiseen ja kokemiseen!