Kahvilassa x 3

Silloin kun vielä sai käydä kahviloissa… Kovin meinaa nyt tulla dramaattinen aloitus tälle postaukselle!

Vapaaehtoisessa karanteenissa on ollut hyvää aikaa käydä vanhoja valokuvia läpi ja huomasin, että olen unohtanut kirjoittaa kolmesta kivasta kahvilasta teille.

Viimeisin uusi tuttavuus on Cafe Amore Oulunkyläntiellä Käpylässä. Sinne pääsee julkisilla helposti, sillä tietyt bussit pysähtyvät ihan kahvilan kulmalla. Suloisella kahvilalla on huikea tarjonta: erilaisia kakkuja, suolaisia piirakoita ja pullia riittää valinnan vaikeudeksi asti. Teetarjonta on myös hyvä ja laadukas.

20200311_161055

Ihanaa, että vaikka kahvila ei sijaitse ydinkeskustassa, se on löytänyt vankan asiakaskunnan. Kävimme työkaverin kanssa siellä työpäivän jälkeen ja vaikka ilma oli sateinen, useampi asiakas piipahti hakemaan Amoresta jotain herkkua illaksi kotiin.

Erityylinen kahvila puolestaan on Hakaniemen Patisserie Teemu Aura. Jos Amore on suloinen ja herttainen, Patisserie on elegantti ja hienostunut.

Teemu Aurassa tarjoillaan upeita tarkkaan viimeisteltyjä leivoksia. Konditorian yhteydessä toimii myös leipomo, joten kahvilasta voi ostaa mukaan vaikkapa sämpylöitä, leipiä tai patonkeja.

20200226_163326

Mitä leivoksiin tulee, olen todennut omassa elämässä, että moni leivos päältä kaunis mutta mautonta höttöä sisältä. Siksi odotukseni eivät Patisseriessa olleet kovin korkealla ja valitsin varman päälle. Minulle varma valinta on sitruuna-marenki-torttu, joka on aina hyvää. Kanssaherkuttelijalta kuitenkin kuulin, että myös pistaasileivos oli herkullinen, eli kyllä Teemu Aurassa osataan leivokset tehdä. Olin vähän höpsö epällessäni.

Hakaniemen liiketilassa on yläkerrassa vain muutama pöytä, joten joku saattaa hämääntyä katsomaan, että kahvila olisi jo täynnä. Alakerrassa on kuitenkin lisää pöytiä, joten kannattaa käydä rohkeasti sielläkin katsomassa ennen kuin kääntyy kannoillaan.

Viimeisenä esittelen teille vielä ihastuttavan Cafe Hallonbladin Paraisilla. Kävin siellä viime kesänä Paraisille muuttaneen ystäväni kanssa. Miljöö on aivan ihana! Kahvila sijaitsee keskustassa vanhassa puutalossa, joka on sisustettu koristeellisin vanhoin huonekaluin ja pastellivärein.

Isosta kahvilasta löytyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, sillä näytteillä on hauskoja ja kauniita esineitä tuomassa vanhanajan tunnelmaa. Esimerkiksi yhtenä kahvilapöytänä toimii vanha leivontapöytä, jossa on keskellä ura kaulimelle. 20190406_133121

Tarjolla Hallonbladissa on vaikka mitä herkkuja. Itse valitsin marjaisaa juustokakkua, joka oli todella maukasta. Täältäkin saa haudutettua teetä, mikä aina nostaa pisteitä. Hallonblad tarjoilee myös lounasta ja toimii pitopalveluna, joten jos liikut vaikkapa saariston rengasreitillä, vierailu Hallonbladissa kannattaa varmistaa omaan aikatauluun.

20190406_124730Toivon, että pääsemme kaikki pian taas kahvittelemaan! Tai näin teen juojana teettelemään. 🙂

 

 

Koronapäiväkirja

Otsikko on tarkoituksella yksikössä ja ilman järjestysnumeroa. Toivon, että tämä on ainoa kirjoitukseni aiheesta, mutta en lupaa. Vaikuttaa nimittäin siltä, että tämä poikkeusaika ei ole päättymässä kovin pian.

Olen yhdeksättä päivää eristyksessä. Seuraavassa havaintojani tähän mennessä.

On ihan eri asia viettää vapaaehtoisesti aikaa yksin kotona kuin olla pakotettu siihen. Aivan eri asia.

Kun luolamiesaikana jengi lähti paniikissa juoksemaan, olisin juossut perässä ennen kuin selvittänyt mitä he juoksevat karkuun. Ne, jotka jäivät, eivät selvinneet. Kun kaupan vessapaperihylly oli enää puolillaan, tuli pakottava tarve ostaa paketti. Seuraavana päivänä luin lehdestä, että se on normaalia laumakäytöstä, joka on meillä DNA:ssa. Huh!  Oli helpottavaa kuulla, etten syyttä toiminut idioottimaisesti.

Eristyksen aluksi kaikki käpertyivät itseensä. Koko yhteiskunta kääntyi sisäänpäin. Yksineläjälle se on aika pelottavaa. Elina Keskisen runot ovat kantaneet ja antaneet lohtua. Seuraa Instagramissa @elinakesken tai Facebookissa Runoilija Elina Salminen.

Pelossa ei ole niinkään oleellista,
mitä pelkään tai miksi pelkään,
vaan kuka huolehtii minusta
silloin, kun pelkään.

Kesken – Elina Salminen

20190624_161752

Kun omaa napaa kiristää, en kykene jakamaan empatiaa muille. Alkuviikosta moni muukin löysi itsestään tämän kovin inhimillisen piirteen. Ehdin muutaman päivän kauhistella, tällaistako tästä poikkeusajasta tulee, kaikki vain huudetaan omaa kärsimystämme ja vertaillaan kenellä on kurjinta. Tulenko nyt näkemään ihmislajin pahimmat puolet.

Alkujärkytyksen jälkeen ihmiset ovat onneksi avanneet sydämensä uudestaan maailmalle ja osoittaneet välittämistä toisiaan kohtaan. Hienoja aloitteita on tehty somessa ja kaikki tämä upea solidaarisuus saa taas uskomaan ihmiseen uudelleen.

Olen kokenut sydäntälämmittävää välittämistä odottamattomilta tahoilta: ystävä tuli toiselta puolelta kaupunkia kävelyseuraksi kaupunginosaani ja työkaveri toi ison näytön ja muita arkea helpottavia tarvikkeita töistä.

Minäkin lupaan pian tulla rapsuttelemasta omaa napaani, mutta tarvitsen vielä hetken aikaa.

Vaikeinta on, kun ei saa halata ketään.

Ihminen sopeutuu lähes mihin vaan. Me ollaan käsittämättömän sopeutuvia.

Tämä koteihinsa suljettujen etätyöläisten video liikutti tänään.

Pysykää terveinä ja pitäkää sydämenne auki. ❤

20190725_153718

Erityisiä nähtävyyksiä Suomessa: Pekka Hiltusen taidelinna Kangasniemellä

Rakastan kotimaan matkailua ja kaikkia pieniä kummallisia paikkoja, joihin ennakkoluuloton harhailija voi päätyä. Välillä kohdalle osuu mielenkiintoisia helmiä.

Ajelen toisinaan Kangasniemen ohi matkallani Savoon mökkeilemään. Vasta viime kesänä, kun jouduimme ajamaan kiertotietä, hoksasin yhden Kangasniemen erikoisimmista nähtävyyksistä: taiteilija Pekka Hiltusen Taidelinnan. Se on Hiltusen perheelleen 90-luvun alussa rakennuttama kivilinna, joka nykyään toimii kesäisin taidenäyttelytilana, antiikkimyymälänä ja paikkakunnan yleisenä nähtävyytenä.

Nyt kun Taidelinnan Facebook-sivuilla julkaistiin ensi kesän aukiolotiedot, muistin taas tämän mielenkiintoisen nähtävyyden, jossa kannattaa poiketa, jos sattuu seudulle.

20190614_105103

Kivisessä taidelinnassa on kaksinkertaiset luonnonkiviset muuriseinät, joiden välissä on lämmöneristeet. Koko majesteettinen rakennus lämpiää puulla ja sen keskellä sijaitseva torni on 22 metrin korkeudessa. Tornista on huikea näkymä Kangasniemen Pappilansalmelle, joka on mitä kauneinta järvi-Suomea.

Suoraan tornin alla, keskellä taloa, on alakerrassa uima-allas, joka nykyään toimii näyttelytilan jatkeena. Taidelinnan kerrosten tasanteet ovat avaria ja ilmavia.

Pekka Hiltusen maalauksia on nähtävillä joka puolella linnaa, niin makuuhuoneiden seinillä kuin uima-altaan pohjallakin. Tyylillisesti ne ovat hyvin erilaisia, joten tähän galleriaan mahtuu useampi taidenäyttely. Itse ihastuin tähän alla olevaan teokseen, jonka helposti voisin kuvitella oman olohuoneeni seinälle.

20190614_103217

Taidelinna on hauska nähtävyys monella tapaa. Paitsi että rakennus itsessään on mielenkiintoinen, myös taiteessa ja antiikissa riittää tutkittavaa pieneksi hetkeksi.

Ensi kesänä taidelinna on auki 11.7.-30.8. klo 11-18. Vapaa pääsy.