Pikkujoulupatikalla

Osallistuin 10 kilometrin opastetulle patikointiretkelle nyt joulukuussa. En ole aikaisemmin retkeillyt tähän vuodenaikaan enkä varsinkaan ole aikaisemmin osallistunut opastetulle metsäretkelle, mutta koska tänä vuonna juuri mikään muukaan ei ole mennyt perinteisellä tavalla, ajattelin kokeilla myös tätä. Ja se oli kivaa!

Retken järjesti yritys nimeltä Katin Kontit, joka järjestää luontoretkien lisäksi kädentaitokursseja Espoossa. Katja vei meidät vaellukselle Nuuksioon Kaislammentien kääntöpaikalta. Saimme Katjalta etukäteen hyvät ohjeet mukaan pakattavista asioista. En olisikaan välttämättä hoksannut itse ottaa tarpeeksi lämmintä vaatetta mukaan taukoa varten.

Tuona päivänä oli pari astetta pakkasta, joten pysähtyessämme tuli äkkiä vilu. Lisäksi jos hikoilee yhtä helposti kuin minä, täytyy ottaa kuivia vaihtovaatteita monen tunnin talvivaellukselle. Tauolla oli mukava vaihtaa hiestä kastuneet pipo ja kaulaliina kuiviin. Siinä mielessä talviretkeily on vähän erilaista, kun varusteita täytyy olla vaihdettavaksi ja lisättäväksi.

Kävelimme Nuuksion suurimman suon reunamilla ja näimme monta kaunista lampea. Maisemat vaihtelivat avarista järvenselistä havumetsiin. Pitkospuitakin matkalle mahtui ja korkealle kalliolle kiipeämistä. Lammet ja järvet olivat jo jäässä ja ne kestivät uskaliaita retkiluistelijoita. Huurteinen maisema oli kaunis.

Pidimme tauon lammen laidalla kallion päällä. Katja oli varannut meille glögiä ja pienet fetapiirakat sekä suolaisia ja makeita makupaloja. Voi että ne maistuivat hyvältä ulkoilmassa!

Mietin etukäteen millaistakohan on opastetulla patikointiretkellä. Aikaisemmin olen retkeillyt vain omin päin merkittyjä polkuja pitkin. Tällä Katin Konttien opastetulla retkellä oli monia hyviä puolia.

  • Ei tarvitse itse olla perillä reitistä tai missä ollaan. Voi vain nauttia matkasta.
  • Pääsee opastettujen polkujen ulkopuolelle ilman omaa vaivannäköä (kartta, kompassi, reitin selvitys). Saatoin aika huoletta vain kävellä perässä.
  • Koulutetulta oppaalta kuulee faktoja ympäristöstä. Tällä retkellä opin mielenkiintoisia asioita mm. tikoista ja puun lahoamisesta.
  • Joku muu huolehtii eväistä. (Eväiden valinta on jotenkin tosi vaikeaa ja vaikka kotoa lähtiessä olisin tyytyväinen eväisiini, en ole sitä enää eväspaikalla.) Katjan eväät meille olivat herkulliset.
  • Seura. Pienessä ryhmässä on hauska kulkea, jutella ja tutustua samalla uusiin ihmisiin.

Varsinaisia huonoja puolia en keksinyt kovin montaa. Opastetulle vaellukselle osallistuessa ei aikaa ja paikkaa voi päättää itse. Myöskään taukoja ei voi pitää aina juuri silloin kun itse haluaa, mutta kyllä Katja myös kyseli ja kuunteli meidän toiveita vaelluksella. Etenimme ryhmän toiveiden mukaan ja pidimme lyhyitä taukoja monessa kohtaa.

Kokemus oli tosi kiva ja voisin mielelläni osallistua Katin Konttien retkille uudestaankin. Muuten, jos vielä kaipaat joululahjaideaa, niin Katja myy myös lahjakortteja palveluihinsa. Tsekkaa ohjeet lahjakortin hankintaan mm. tästä postauksesta (esimerkkinä patikkaretki 20 €, kädentaitokurssi 35 € + paljon paljon muuta).