Tutustumassa Pariisin Stade de France -stadioniin

Olen luonteeltani sen verran utelias, että kieltäydyn harvoin lähtemästä uusiin ja erikoisiin paikkoihin, jos joku ehdottaa. Se on yksi syistä, miksi pari vuotta sitten päädyin Pariisissa matkaseuralaiseni pyynnöstä tutustumaan Stade de France -stadioniin, vaikken tiedä juuri mitään jalkapallosta. En ollut edes tullut ajatelleeksi, että stadioneillekin järjestetään opastettuja tutustumiskierroksia. No, tälle stadionille järjestetään ja näkemisen arvoinen se olikin.

Jo pelkästään Stade de Francen koko on huikea: se on Euroopan 8. suurin stadion. Stadionin katsomoihin mahtuu runsaat 80 000 ihmistä. Pieni logistinen ihme: heidät kaikki saataisiin hätätilanteessa evakuoitua vartissa. Turvatoimia on tehostettu entisestään takavuosien pommiuhan jälkeen. Silloin turvaorganisaation neuvokas toiminta piti terroristin stadionin ulkopuolella ja kymmenet tuhannet futisfanit turvassa sisällä.

Valtava ellipsin muotoinen ja 13 000 tonnia painava katos suojaa katsojia kesäisin paahtavalta auringolta, mutta päästää luonnonvalon valaisemaan kenttää. Opaskierroksella pääsimme seisomaan kentän laidalle ja oli mahtavaa katsella ylöspäin katsomoihin ja taivaalle. Oli silti vaikea kuvitella millaista olisi olla kentällä täyden katsomon hurratessa.

Stade de France sijaitsee Pariisin Saint-Denisin kaupunginosassa. Vaikka sen nimi kääntyisi suoraan suomeksi Ranskan stadioniksi, Francella viitataan tässä kuitenkin Pariisin lähialueeseen île-de-Franceen. Me saavuimme stadionille metrolla ja loppumatkan kävelimme. Stadion oli aika helppo löytää, mutta oikealle sisäänpääsyportille pääsemiseksi piti luonnollisesti kiertää koko valtava stadion.

Opastettu kierros alkoi näyttelytilasta, jossa kerrottiin stadionin historiasta ja huippuhetkistä. Näytteillä oli monenlaisia niihin liittyviä esineitä ja julisteita. Stadionilla on paitsi käyty merkittäviä futismatseja myös pidetty upeita konsertteja. Siellä esiintyneiden huipputähtien lista on pitkä: muun muassa Madonna, U2, Lady Gaga, Rolling Stones, Celine Dion, Beyoncé, Red Hot Chili Peppers ja Eminem.

Kierroksella näimme stadionin valtavia huoltokäytäviä ja tyhjiä yleisötiloja. Pääsimme kävelemään samaa reittiä, jota pelaajat käyttävät kulkiessaan pukuhuoneelta kentälle ja kaiuttimien avulla meille luotiin sama äänimaisema, jonka pelaajat kuulevat yleisön hurratessa. Se oli hauska kokemus!

Ehkä mielenkiintoisinta kierroksella kuitenkin oli päästä käymään stadionin pukuhuoneessa. Se on nimittäin sellainen paikka, jossa joukkuelajeja harrastamaton harvemmin käy ja oli hauska nähdä millaisissa tiloissa joukkueet viettävät aikaansa ennen ja jälkeen ottelun. Yllätyin kuinka ”kiiltävä” ja siisti se oli!

Jälleen yhtä kokemusta rikkaampana ja uusien tietojen kanssa jätimme stadionin taaksemme ja suuntasimme pariisilaiselle lounaalle.

Ulkona (eli yksi kahvila, drinkkibaari ja ravintola)

Viimeisen vuoden aikana on tullut maailman tilanteesta johtuen käytyä harvinaisen vähän yhtään missään, mutta haluan silti vinkata ”uudesta” kivasta kahvilalöydöstä. Nimittäin Sompasaaressa ihan suht kätevällä sijainnilla Redin vieressä sijaitsee ihana leipomokahvila Frangipani.

Ensinnäkin kahvila on tilava, mikä aikaisemmin ei ollut erityinen meriitti, mutta näiden turvavälien aikana on ehkä ensimmäisiä asioita, joita paikanvalinnassa huomioin. Toiseksi Frangipanin kuppikakut ja kakut ovat kauniita ja herkullisia eli ruokaa ja silmänruokaa samassa paketissa. Tykkään! Teevalikoima oli hyvä ja tee oli haudutettua. Söin banoffee-kuppikakun, joka oli juuri sellainen kuin pitikin (törkeän makea, toffeinen ja maukas). Viimeisenä tärkeänä kohtana kahvila on viihtyisä ja tyylikäs. Pointsit kotiin!

Frangipanissa on saatavilla myös lounaita ja salaatteja sekä tilauskakkuja. Verkkosivuilla on uskomattomia kuvia niistä. Täytyy pitää mielessä tulevaisuuden varalle.

Kävin viime vuonna ehkä yhden (1) kerran drinkkibaarissa ja sekin oli uusi tuttavuus minulle, Bardem. Se sijaitsee Yliopistonkadulla ja sisältää hämyisen tunnelman, juuri sellaisen kuin drinkkibaarilta odottaakin. Sisustus on mielenkiintoinen muttei varasta showta juomilta.

Drinkkilista oli mielikuvituksellinen ja niin kuin aina, jouduin valitsemaan drinkkini aika umpimähkään (kuvauksista ei tällainen tavis ikinä saa selvää miltä lopputulos oikein tulee maistumaan). Siksi arvostan paikkoja, joissa jokainen drinkki todennäköisesti maistuu hyvältä. Parin drinkin kokemuksella uskon, että Bardem on sellainen.

Uusia ravintoloita on varmasti tullut Helsinkiin ja joitain on ehtinyt jo lähteäkin ennen kuin minä ehdin niihin, mutta välillä vara on parempi vanhassa. Loppuvuodesta loppuun asti pohdittiin uskaltaako ravintolaan lähteä ja päätimme sitten uskaltaa. Paikaksi valikoitui Elite, jonka a la carte -listassa lukee ”Maailmalla on aina niin kiire. Meillä ei.” Lohdullista.

Muistin taas, ettei aina kannata käydä vain uusissa ravintoloissa, koska myös perinteisillä ravintoloilla on vankka sija Helsingissä ja ne usein yllättävät uudistumiskyvyllään. Saimme erinomaista palvelua laskun tuomiseen asti (mikä siinä laskun tuomisessa on niin vaikeaa?) ja ruoka oli huippuhyvää. Nyt ruokalista on jo muuttunut, joten ei siitä sen enempää kuin että alkuruoaksi söin alla olevan annoksen, siikaa kolmella tavalla.

Myös Elite on tilava ravintola ja kun olimme varhain iltapäivällä liikkeellä, oli ravintolasalissa hyvin tilaa.

Voi, kunpa mahdollisimman moni ravintola selviäisi tästä koronakatastrofista. Yritän tehdä oman osani käymällä niissä silloin kun turvallisesti voin ja ostamalla take-away-annoksia.