Talvijuttuja eli gulassikeittoa, kotoilua ja georgialaista ruokaa

No ei se talvi ihan vielä ole ohi. Ei auta muu kuin yrittää nähdä talven hyvät puolet.

Keitot ja pataruoat on ehdottomasti yksi sellainen. Viime viikolla innostuin tekemään pitkästä aikaa gulassikeittoa. Se on herkullista tomaattista lihakeittoa, johon paprika antaa täyteläisyyttä. Tein sitä tällä Ilta-Sanomien ohjeella, mutta oikaisin käyttämällä pakastejuureksia ja punaviinin jätin pois. Paprikajauhetta laitoin runsaasti – sitä ei oikein voi olla gulassikeitossa liikaa. Gulassikeitto on siitä jännä keitto, että se on seuraavana päivänä parempaa kun on saanut rauhassa tekeytyä. Niin nytkin.

20190127_162655

Ilokseni löysin K-kaupan pakastealtaasta Pirkan borchkeittoainekset, joihin lisätään vain vesi ja keitetään puolisen tuntia. Borchkeitto on tosi hyvää, mutta onnistun aina punajuurettamaan koko keittiöni kun yritän valmistaa siitä jotain. Siksi tuo Pirkan borckeitto oli kiva löytö ja voin sitä suositella. Keitosta tuli tosi hyvää. Päälle nokare creme fraichea ja voilá.

En ole talviurheilulajien ystävä, joten on tullut vietettyä paljon iltoja sisätiloissa. Se yleensä tietää hyvää näpertelyharrastukselleni. Viimeksi valmistui vanhasta ranskankielisestä kirjasta origamitähtiä, jotka sidoin köynnökseksi seinälle. Ohje tähtiin löytyy mm. täältä.

20190302_214300

Talvi on muuten myös loistava ajankohta georgialaiselle ruoalle. Erityisesti juustoista hatsapurileipää on ihana mutustaa kylmänä talvi-iltana. Se on tajuttoman hyvää ja täyttävää. Kun kävin jokin aika sitten tutustumassa Ville Haapasalon gruusialaiseen Purpur-ravintolaan, etsin listalta ensimmäisenä hatsapurin. Se oli niin iso, että vaikka jaoin sen seurueeni kanssa, oli loppu pakattava mukaan. (Hatsapuri toimii hyvin myös myöhemmin mikrossa lämmitettynä.)

20190215_174328

Purpur on kiva ravintola, jossa on lämmin tunnelma. Georgialainen keittiö käyttää paljon kasviksia ja juureksia, joten kasvissyöjätkin löytävät helposti listalta syötävää. Pääruoaksi söin hiillostettua lohta ja seuralaiseni valitsivat erilaisia vartaita eli sashlikejä. Jälkkäriksi otin vielä baklavaa ja sitten olinkin niin täynnä, että sain vyöryä kotiin.

 

Mainokset

Laskeutuminen jouluun

Jouluaatto on ihan pian täällä. Sen huomaa paitsi kalenterin täyttymisestä myös kaikista ihanista tunnelmallisista hetkistä, joita olen saanut viettää viime päivinä.

Tämän kuvan nappasin, kun olin menossa Helsingin tuomiokirkkoon Lucia-juhlaan. Tuomiokirkon portailta avautui upea näkymä yli kauniisti valaistun Senaatintorin. Vaikka Senaatintorin kuusi ei oikein ikinä voi vetää vertoja Turun tuomiokirkon mahtavalle kuuselle, oli Helsinginkin kuusi oikein kaunis juhla-asussaan.

20181213_1610261

En ollut aikaisemmin osallistunut Lucia-juhlaan ja yllätyin kuinka suosittu se kaupunkilaisten keskuudessa oli. Kirkon viimeisiä penkkejä täytettiin vain vähän jälkeen neljän kun juhlallisuudet alkoivat viideltä. Itse juhla oli suloinen ja kaunis, vaikka ruotsinkielen taitoni onkin valitettavan heikko enkä ihan kaikkea ymmärtänyt. Juhlan jälkeinen hauska kulkue virtasi Aleksanterinkatua ja Pohjois-Esplanadia pitkin. Joulutunnelmaan virittyminen oli tässä tapahtumassa helppoa!

Myös lahjat olen saanut hankittua ajoissa, mikä on hyvä koska en oikein kestä kaupoissa juoksemista jouluviikolla tiukalla aikataululla. Jouluviikko on ihana jättää tunnelmointiin. Lisäksi ihmiset Hgin keskustan kaupoissa tuntuvat olevan hitsin kiukkuisia ja pahantuulisia. Tätä logiikkaa en voi käsittää. Jos tietää, että kaupoissa on ruuhkaa, niin eikö kannattaisi asennoitua etukäteen niin, että kauppareissussa kestää ja ottaa vaikka lukemista mukaan kassajonoon?

Aina ei minunkaan tunnelmointini mene ihan putkeen. Olen monta vuotta haaveillut lahjojen paketointi-illasta, jolloin kerään kaikki paketoitavat lahjat sekä lahjapaperit tykötarpeineen ympärilleni, lämmitän mukillisen glögiä, laitan jotain mukavaa pyörimään televisioon ja nautin täysillä kauniiden pakettien tekemisestä.

Kaunis ajatus, mutta tänä vuonna kun viimein sain sen totetutettua yksittäisten paketointien sijaan, totesin, että ideani oli kaamea. Käytin lopulta paketointiin neljä tuntia ja olin aivan loppu ja kyllästynyt kun viimeinenkin lahja oli paketoitu. En voi käsittää tätä, sillä paketoitavia lahjoja ei edes ollut kovin montaa, yhteensä kymmenkunta. Mutta meneehän siinä sopivan paperin valinnassa ja rusettien solmimisessa aikaa kun sen tosissaan ja pieteetillä tekee. Ensi jouluna palaan kyllä jälleen pakkaamaan yksittäisiä lahjoja kerrallaan.

20181215_0112141

Jos kaikki suunnitellut tunnelmointihetket eivät mene nappiin, monia uusia on onneksi vielä tulossa. Minulla on muutamia rakkaita joulunajan perinteitä kuten joka vuotinen joululounas ystäväni M:n kanssa. Olemme viime vuosina käyneet Kalastajatorpan joululounaalla, joka ei pettänyt tänäkään vuonna. Se on meille sopivan perinteinen ja monipuolinen kokonaisuus. Joululaulujakin olen saanut laulaa jo kolmeen otteeseen eri tilaisuuksissa työpaikalla ja kirkon kauneimmissa joululauluissa.

Edessä on vielä joulufiilistelyt ystäväni L:n kanssa kun käymme kahvittelemassa (tai oikeammin teettelemässä) sekä jouluinen avantoretki ja vierailu Hietaniemen hautausmaalla. Tulevina päivinä näen monia rakkaita ihmisiä ja vietän varmasti hauskoja hetkiä heidän parissaan sekä saan maistella moninaisia jouluherkkuja.

20181209_2314491

Kodin koristelu jouluasuun tapahtui ei-niin-tunnelmallisesti eräs myöhäisilta kun tajusin joulun olevan ihan nurkan takana ja suurimman osan joulukoristeista vielä laatikoissaan. Ne oli onneksi nopeasti levitetty omille paikoilleen. Muutamia uusiakin ihanuuksia kotiini on ilmestynyt kuten yllä olevat designer Saija Sipeläisen jouluiset tähdet, joita myytiin Hyvinkään kauppakeskus Willan Moodidoo-liikkeessä Sipeläisen pop-up-pisteessä.

Toivottavasti sinun joulusi on järjestyksessä. Muista, että tulee se joulu joka tapauksessa, vaikkei niin kovin sitä hässäköisikään (ja parempi niin). Koita siis nauttia ihanista hetkistä!

Salaatti persimoneista ja pientä origamitait(t)eilua

Vietin joulun pyhät ja vuodenvaihteen vapaat pääasiassa rauhassa kotona. Perinteisesti pyrin vuodenvaihteen tienoilla antamaan aikaa kaikelle mukavalle tekemiselle, joka arjen pyörityksessä jää kiireiden jalkoihin. Se edellyttää tiettyä tylsyyden astetta, jolloin vain mielikuvitus on rajana sille miten oman aikansa käyttää.

Yleensä näissä tilanteissa talvisin päädyn askartelemaan. Se on harmillisesti harrastus, joka jää aina kakkoseksi arjessa. Sitä ei voi tehdä varttia silloin kun ehtii vaan se vaatii luonnistuakseen kunnolla vapaata aikaa.

Tänä jouluna törmäsin helppoon origamitähtien ohjeeseen Hassutellen-blogissa täällä ja innostuin taittelemaan tähtösiä oikein urakalla. Hansu oli löytänyt ohjeet YouTubesta ja videoiden avulla tähden teko oli helppo oppia muutamalla katselukerralla. Sen jälkeen tähtiä on syntynyt elokuvia katsellessa esimerkiksi vanhojen kirjojen sivuista. Ranskankielinen Albert Camus’n Sivullinen on löytänyt uuden elämän tähtien materiaalina. En tiedä mitä Albert olisi siitä mieltä…

20180101_193509

Juhlin uutta vuotta ystäväni kanssa ja päätin tehdä meille persimonsalaattia yhteisen ystävämme suositteleman ohjeen avulla. Kyseinen ohje on Soppa365:n dukkah-persimonsalaatti, jonka ohje löytyy täältä.

Salaatti oli menestys! Mausteiset persimonit maistuivat herkulliselta pehmeän vuohenjuuston ja raikkaan salaatin kanssa. Loistava makuyhdistelmä!

20171231_201044

Muutin ohjetta siten, että en valmistanut dukkah-seosta monitoimilaitteessa vaan käytin persimonlohkojen maustamiseen chilimaustetta sekä kuivattua minttua. Käyttämässäni ruokosokerissa oli mausteena lakritsia. En tehnyt myöskään sitruunavinaigretteä vaan maustoin salaatin suolalla ja sitruunamehulla. Salaatin ohessa tarjoilin croissantteja.

Uusi vuoteni alkoi hauskan illan merkeissä hyvän ruoan siivittämänä.

Onnellista vuotta 2018!

20180101_193555

Koristeita vanhoista kirjoista

Näinä konmarittamisen aikoina vanhat kirjat ovat tuottaneet minulle päänvaivaa. Niillä ei ole juurikaan mitään jälleenmyyntiarvoa (esimerkiksi vanhat sanakirjat), mutta tekee pahaa heittää niitä poiskaan. Siksi olen yrittänyt miettiä niille uusiokäyttöä.

Lainasin viime syksynä kirjastosta Katri Oikarisen kirjan nimeltä Luo aarteita vanhoista kirjoista. Se sisältää runsaasti askarteluohjeita, joissa raaka-aineena käytetään kirjojen sivuja.

Innostuin kokeilemaan tällaisia (kuva alla) ripustettavia koristeita, sillä laatikoista löytyi myös runsaasti helmiä ja nauhoja. Koristeiden kokoaminen tapahtui siten, että kirjan sivuista leikattiin samanmuotoisia palasia, jotka ommeltiin (itse käytin nitojaa) keskitaitteesta yhteen. Neulan ja langan avulla jokaisen sivun väliin kiinnitettiin helmi. Tarkempi ohje löytyy Oikarisen kirjasta.

 

Koristeista tuli aika hauskoja ja varsinkin joulun aikaan ne sopivat hyvin tunnelmaan.

Minkälaisia uusia käyttötarkoituksia te olette keksineet vanhoille kirjoille? Itse etsin vielä jotain käytännöllistä ideaa. Koristeet ovat kyllä kauniita, mutta olisi hauska askarrella tai koristella käyttötavaroita.

Joulukorttipajalla

Postin punainen kuori tupsahti postiluukusta viime viikolla herättäen minut siihen, että joulukorttien aika on pian käsillä. Tykkään askarrella, joten tavaksi on tullut tehdä joka vuosi muutamia joulukortteja itse.

Tänä vuonna joulukortteja syntyi vanhanajan joulukuvista, kakkupapereista ja glitter-liimasta. Kakkupapereihin on tarkoitus vielä lisätä hyvän joulun toivotukset. Sitten ne ovatkin valmiita kirjekuoriin suljettaviksi.

En yleensä jaksa tehdä kovin montaa samanlaista korttia, joten vaihtelun vuoksi tein myös muutaman tähti- ja joulupalloaiheisen kortin. Näitä syntyi viime vuonnakin ja pidin lopputuloksesta. Mitäköhän sitä ensi vuonna keksisi…?

113653