10 vinkkiä Ahvenanmaalle

Tein kesällä neljän päivän ja kolmen yön matkan autolla Ahvenanmaalle ystäväni ja hänen lastensa kanssa. Olin käynyt siellä vain kerran aikaisemmin, Eckerössä, joten oli jo aikakin tutustua muuhun Ahvenanmaahan. Keräsin tähän postaukseen matkani kohokohdat ja parhaat vinkit.

1) Lappo
Lähdimme aamulla matkaan Turusta ja suuntasimme ensimmäiselle lautalle, joka lähti Kuosnaisista. Lauttojen aikataulut ja etäisyydet tuntuivat hankaliksi selvitellä itse etukäteen kun meillä ei ollut niistä mitään kokemusta, joten ostimme koko reissun lauttamatkat ja majoitukset matkatoimistolta. Se osoittautui hyväksi valinnaksi, sillä olimme oikein tyytyväisiä toimiston ehdottamaan reittiin, lauttamatkojen ajoituksiin ja valittuihin majoituksiin.

Lauttamatkat Kuosnaisista Åvoon ja Torsholmasta Lappohon sujuivat merimaisemia ihastellessa. Lautoilla oli myös kahvila, josta ostimme eväsleipiä ja juotavaa. Taivas oli pilvetön, mutta merellä kävi kova tuuli. Kahden lauttamatkan jälkeen saavuimme pienelle Lappon saarelle, jossa vietimme ensimmäisen yön.

1

Lappo on pieni kahdeksan neliökilometrin saari, jolla asuu ympäri vuoden vain runsaat 30 ihmistä. Kesällä siellä on vilkasta varsinkin lautan saapumisen hetkellä, jolloin pitkä autoletka täyttää hetkeksi saaren päätien. Lappossa pääsi hyvin saaristolaiselämän tunnelmaan.

2)  Pellas Gästhem, Lappo
Ensimmäisen yön vietimme idyllisessä punaisessa puutalossa Pellas Gästhem’ssä Lappossa. Saavuimme sinne illansuussa ja löysimme meille varatun somasti sisustetun huoneiston yläkerrasta. Huoneisto koostui makuuhuoneesta ja pienestä olohuoneesta, jossa oli avokeittiö. Meillä ei kuitenkaan ollut ruokatarpeita mukana, joten kävelimme lyhyen matkan satamaan, jossa olimme bonganneet kesäravintolan.

3) Kesäravintola Geleasen, Lappo
En tiedä oliko nälän aste jo niin kova, vai oliko ruoka oikeasti tavallista herkullisempaa, mutta taisimme kaikki hotkia ruokamme aikamoisella vauhdilla. Geleasenin ruokalista oli yllättävän laaja ja oma kalaruokani oli todella hyvää. Terassilla istuessa tuli ihailtua merimaisemaa ja ennen vieraskodille palaamista päätimme vielä lasten kanssa pulahtaa mereen uimaan. Vieraskodin pihalla testasimme vielä keinut ja liukumäen, joiden jälkeen uni tulikin nopeasti.

4) Bomarsund, Ahvenanmaa
Aikaisin aamulla matka jatkui kolmannella lauttamatkalla Lapposta Hummelvikiin Vårdöhön. Kauniin maalaismaiseman ympäröimänä ihailimme kauniita postilaatikoita tien vierellä ja muutenkin aika idyllistä maisemaa. Ensimmäinen jaloittelutauko pidettiin jo lyhyen ajomatkan jälkeen, sillä tulimme Bomarsundin linnoitukselle, johon on vapaa pääsy. Linnoituksesta ei ole jäljellä enää kovin paljoa, mutta lapset tykkäsivät juosta linnoituksen ulkomuurin viertä. Tie Kastelhomaan kulkee linnoituksen läpi!

En juurikaan tiennyt Bomarsundista mitään muuta kuin että se on raunioina, joten sain paljon uutta tietoa. Linnoituksen koko ja historia yllättivät. Bomarsund rakennettiin Venäjän toimesta vahvistamaan länsirajan puolustusta. Se valmistui vuonna 1843. Rakennus on ollut aikoinaan valtava! Päälinnakkeessa oli 246 huonetta ja lisärakennussuunnitelmat olivat myös mittavat. Linna kuitenkin tuhoutui ennen niiden toteuttamista, kun englantilaiset ja ranskalaiset hyökkäsivät Venäjää vastaan räjäyttäen Bomarsundin 1854.

5) Uffe på berget ja Kastelholman linna, Ahvenanmaa
Matka jatkui kohti Kastelholmaa. Sitä ennen kävimme tietysti matkan varrella olevassa Taffelin tehtaanmyymälässä sekä Uffe på berget -kahvilassa. Jälkimmäisestä on upeat  näköalat moneen suuntaan, sillä se sijaitsee kukkulalla ja kirjaimellisesti maantien päällä. En voinut vastustaa ajatusta ahvenanmaalaisesta pannukakusta. Kannattaa kokeilla!

2

1300-luvulla rakennettu Kastelholman linna oli yllättävän suuri ja sisälsi paljon mielenkiintoista tutkittavaa. Linnalla on ollut loistokkaita hetkiä ja luonnollisesti myös murheellisia. Erityisen hyytävää oli lukea noitaoikeudenkäynneistä, joita 1600-luvulla pidettiin Ahvenanmaallakin.

On harmi, että linna jätettiin rappeutumaan 1700-luvulla ja sitten vielä tulipalo tuhosi paljon silloin viljavarastona käytetystä linnasta. Entisöintiä on tehty taidolla ja omatoimisella kierroksella sai hyvän kuvan linnan arjesta. Kierroksen loppuun oli järjestetty mahdollisuus pukeutua keskiaikaisiin vaatteisiin ja esittää linnanneitoa tai ritaria. Se oli kaikkien mielestä hauskaa ja vietimme hetken vaihdellen rooleja lasten kanssa.

3

6) Ravintola Smakbyn, Kastelhoma, Ahvenanmaa
Illalliselle olimme varanneet pöydän Smakbynistä, jonne kannattaa ehdottomasti mennä, jos liikkuu Kastelholman seudulla. Muista tehdä pöytävaraus! Ruoka oli taivaallista, yllätyksellistä, suussa sulavaa ja sitä oli paljon. Illallisen jälkeen suorastaan vyöryimme yöpymispaikkaamme.

4

7) Smart Park, Ahvenanmaa
Välimatkat Ahvenanmaalla ovat tosi lyhyitä, joten ehdimme koluta lähes koko saaren muutamassa päivässä. Yksi ex tempore -kohteista oli lasten puuhapuisto Smart Park. Se oli hauska paikka! Puisto on rakennettu ulos isolle alueelle. Pari tuntia kului siivillä kotieläinten, polkuautojen, sähkökaivinkoneiden, veneiden ja vesipuiston parissa, näin muutamia aktiviteettejä mainitakseni.

8) Merenkulkumuseo (Ålands Sjöfartsmuseum), Maarianhamina, Ahvenanmaa
Viimeisen vuorokauden vietimme Maarianhaminassa. Sieltä olimme etukäteen bonganneet merimuseon, josta ystäväni oli kuullut kehuja. Ja hieno museo se olikin! Havainnollisuuteen oli nähty erityisesti vaivaa ja siellä oli paljon asioita, joita sai itse kokeilla. Museo ei syyttä voittanut Vuoden museo -titteliä vuonna 2016.

5

Omasta mielestäni parasta museossa oli se, miten hyvin lapset oli huomioitu. Museossa oli erilaisia tehtäviä isommille ja paljon tutkittavaa pienemmille lapsille. Museon loppupäähän oli rakennettu mahtava merellinen leikkikammio lapsille (ja lapsenmielisille aikuisille kuten minulle), jossa oli onkaloita kuin merenpohjassa, erilaisia kalapehmoleluja ja laivan kansi, jonne pääsi kiipeämään laivan pohjan kautta.

9) Bagarstugan
Ehkä parasta Maarianhaminassa oli Bagarstugan. Se oli niin ihastuttava kahvila, että kävimme siellä reissullamme kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla iski valinnanvaikeus vitriinien ja vaihtoehtojen välillä, mutta kaikki mitä maistoimme oli todella hyvää. Vanhaan tyyliin sisustettu kahvila oli viihtyisä ja suosittu. Jos olet Maarianhaminassa, käy täällä!

7

10) Pub Niska
Viimeisenä iltana söimme pizzat suositussa pub Niskassa meren rannalla Maarianhaminassa. Niskan ravintoloita on myös manner-Suomessa, mutta en ole niissä aikaisemmin käynyt. Pizzeria oli niin suosittu, että meitä varoitettiin pitkästä odotusajasta kun teimme tilauksen. Se ei haitannut, sillä lopputulos palkitsi. Oli hitsin hyvää pizzaa!

6

Seuraavana aamuna kävelimme keskustan kävelykadulla tehden pieniä ostoksia pikkuputiikeissa ennen kuin suuntasimme satamaan ja Viking Linen terminaaliin. Illalla saavuimme takaisin Turkuun. Ahvenanmaa oli hauska kokemus!

Mainokset

Brunssi ja kävelyretki Kellokoskella

Tuusulassa asuva ystäväni kutsui minut brunssille Kellokosken todelliseen helmeen, kahvila Kinuskillaan, joka sijaitsee vanhalla ruukkialueella Keravajoen rannalla. Jos liikut sillä suunnalla, suosittelen poikkeamaan sisään.

Satuimme paikalle lauantaina, jolloin tarjoiltiin dekkaribrunssia. En kyllä ihan tunnistanut mikä brunssista teki dekkaribrunssin, mutta tarjottavat olivat herkullisia ja lautanen uhkasi täyttyä liian nopeasti. Erityisesti tykkäsin keksimästäni yhdistelmästä laittaa bagelin päälle tuorejuustoa ja sen päälle pitkään kypsytettyä pähkinäpossua.

Koko menu on luettavissa täällä. Kinuskilla on tilava, mutta pöytävaraus on tietysti suositeltavaa tehdä etukäteen. Jos brunssi ei maistu, Kinuskillaan voi poiketa ihan kahvillekin. Vitriinissä oli herkullisia kakkuja. Me tulimme kuitenkin brunssista ja sen jälkiruoista niin täyteen, että kakkuvitriinin ohittaminen ei aiheuttanut vaikeuksia.

Brunssia nautittuamme teimme kävelylenkin Keravajoen historiallisessa ympäristössä. Kellokosken kartanon historia alkaa 1700-luvulla, kun kartanon tiluksilla viljeli peltoja yli sadan maanviljelijän yhteisö. Kartano rakensi koskelle ruukin (1795-1963), joka jalosti rautaa ja myöhemmin alumiinia erilaisiksi käyttöesineiksi kuten kirveiksi ja maitotonkiksi. Se synnytti alueelle työläisten joukon, ja vauhditti kylän kasvua. Kartano piti huolta omistaan ja perusti alueelle koulun ja maatalousoppilaitoksen.

130507

Itse koski on vanhojen ruukkirakennusten vieressä ja kävelimme joen juoksun suuntaisesti metsätietä pitkin. Jokilaaksossa on silta kävelijöille ja sieltä oli mainiot näkymät. Joen ylitettyämme palasimme joen toista puolta takaisin ruukkikylälle.

Paluumatkalla ihailimme Kellokosken kartanoa. ”Konni” Zilliacus rakensi 1880-luvulla kartanon päärakennuksen, joka on kaunis marjapuuron punainen kivikartano Keravajoen rannalla. Se on sittemmin muutettu Kellokosken sairaalaksi kun Zilliacus oli huikentelevaisen elämäntyylinsä takia velkaantunut niin, että pakeni velkojiaan Yhdysvaltoihin vuonna 1889. Kartanon puisto ja koko joen seutu on rauhallista sekä kaunista ja sen puolesta ihanteellinen paikka sairaalalle.

Yhteen ruukkirakennuksista on tehty ruukkimuseo. Sen sisäänpääsy on ilmainen ja siellä voi tutustua tehtaan historiaan ja sen valmistamiin tuotteisiin. Museon yhteydessä toimii myös pieni käsityöläispuoti Maijan kammari. Alueella toimii myös sairaalamuseo, joka oli meidän vierailumme aikaan kiinni eli jäi meiltä näkemättä.

Vietimme mukavan kesäisen päivän Keravajoen rannalla!

112416

Ravintolasuosituksia ja bonuksena lempikahvilani

Olen viime kuukausina käynyt useammassakin ravintolassa, joista en ole muistanut kirjoittaa täällä blogissa. Nyt korjaan asian!

Ensimmäinen uusi ravintolakokeilu oli jo keväällä, kun kävin syömässä Bastardossa, joka sijaitsee Kampin keskuksen ylimmässä kerroksessa Korttelissa. Bastardo on italialainen ravintola, joka totta puhuen näytti ensinäkemältä tusinaravintolalta. En odottanut ruoalta paljoakaan muuta kuin vatsantäytettä. Ehkä siksi tulinkin todella yllätetyksi, kun maistoin pasta-annostani. Se oli nimittäin täydellisen al dente ja kastiketta oli juuri oikean verran. Pisteet kotiin!

Toinen, joka pääsi yllättämään loistavalla ruoalla oli nyt keväällä uudelleen avattu Lasipalatsin ravintola. Sehän oli kuukausia suljettu remontin takia ja vanhat tilat on nyt kunnostettu ravintolasalin pitkää historiaa kunnioittaen. Pidimme Lasipalatsissa lukupiirin tapaamisen ja herkullinen ruoka meinasi viedä keskustelultamme kaiken huomion. Söin täydellisen rapeaa kalaa herkullisella risotolla sekä suussa sulavan jälkiruoan (kuva yllä oikealla). Lasipalatsiin pian uudestaan!

Kolmas itselleni uusi paikka oli Le Havre Brasserie keskellä Helsinkiä hotelli Seurahuoneella. Hämmentävän komea ravintolasali on vuodelta 1913 ja se on jo itsessään sellainen nähtävyys, että ravintolaan kannattaa mennä syömään. Kysäisin tarjoilijalta paikan historiasta ja saimme (jälleen lukupiiriporukan kanssa) kuulla mielenkiintoisen yhteenvedon. Sen jälkeen oli tunne, että Tauno Palo saattaisi minä hetkenä hyvänsä antautua laulun valtaan salin parvekkeella. Le Havre tarjoilee ranskalaista bistrotyyppistä ruokaa. Syömäni bouillabaille oli herkullista!

163944

Bonuksena kerron vielä lempikahvilastani Kupista ja muffinista Kalevankadulla. Siellä on mielestäni Helsingin herkullisimmat tarjoilut: mm. maistuvia leipiä, tuorepuristettuja mehuja sekä pieniä ja suuria muffineja. Heillä on kekseliäitä kombinaatioita ja uniikkeja tuotteita, joita ei muualta löydä. Tee on haudutettua ja kaikki on törkeän hyvää. Kahvila on valitettavasti heinäkuun kiinni, mutta aukeaa jälleen elokuussa. Vahva suositus!

Alppiruusujen loistoa

Kaikki lähistön ihmiset nyt kipin kapin Haagan alppiruusupuistoon! Lyhyt kukinta on nimittäin parhaimmillaan.

20170610_114930

Hyinen kevät viivästytti kukintaa edellisten vuosien h-hetkestä, mutta nyt vihdoin puistossa on kukkia valtavat määrät. Puisto sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Huopalahden juna-asemalta ja sinne on vapaa pääsy ympäri vuoden. Vuosikymmenten saatossa alppiruusut ovat kasvaneet puumaisiksi ihmistä korkeammiksi pensaiksi. Puistossa mutkittelee esteettömiä polkuja ja tunnelma on satumainen.

20170610_115843

Aurinkoisena kesäpäivänä puistossa oli paljon vierailijoita, mutta puisto on sen verran iso, ettei se haitannut. Kuljeskelimme ystäväni Piikkipaatsaman kanssa rauhassa ympäriinsä ja hämmästelimme kukkaloistoa. Viereisen atsaleapuiston puolella on kolme retkipöytää, joihin yksi seurue oli tullut pitämään piknikiä. Me puolestamme suuntasimme lopuksi läheiseen Thalian aukion Makiata-kahvilaan.

Muutama muukin oli kauniina päivänä liikkeellä ja kahvilassa oli ruuhkaa. Löysimme meille paikan nurmikolle katetuista puutarhapöydistä ja ruokia odotellessamme nautimme auringosta. Söin lounaaksi herkullisen suolaisen vohvelin kylmäsavulohella. Jälkiruoaksi otimme puoliksi kahden suklaan kakun. Se oli niin täyteläistä, että puolikas palanen riitti aivan hyvin. Makiata on tosi kiva kahvila hyvillä tarjoiluilla, joten jos liikut Aino Acktén tiellä, poikkea ihmeessä herkuttelemaan!

Lempikahvilani ja pimeän vuodenajan ilot

Vuoden ensimmäinen neljännes on ollut harvinaisen tapahtumaköyhä kohdallani kaiken sairastelun ja voimattomuuden keskellä. Muutamaan tapahtumaan olen kuitenkin päässyt osallistumaan ja niistä ensimmäinen oli Lux Helsinki -valokarnevaali ihan tammikuun alussa.

Karnevaalin ajankohta on mitä täydellisin: on järkyttävän pimeää, mutta joulun ja uudenvuoden juhlinnat ovat ohi. Tänä vuonna se järjestettiin yhdeksännen kerran. Kaikkein eniten pidin upeasti valaistuista Kauppatorin julkisivun taloista, joista on tämän kirjoituksen otsikkokuva. Samanlainen valaistus olisi paikallaan koko pimeän ajan!

Vähän toisenlaista valohoitoa oli Apulannan jäähallikeikka tammikuun lopussa. Keikka oli tietysti mahtava, kuten edellisetkin. Valoshow oli erityisen upea, ja siihen tuli kiinnitettyä erityisesti huomiota. Kerrankin valot todella tukivat biisejä! YouTubesta löytyi tällainen eturivin fanin kuvaama video, josta voi käydä katsomassa tunnelmia.

223329

165939

Seuraavaksi koitti laskiainen ja ah, niitä pullia tulikin maisteltua. Ehdottoman voiton vei Svenska Teaternin Café Artist, joka keksi päällystää laskiaispullan prinsessakakkupäällysteellä! Prinsessalaskiaispulla (mantelimassalla tietysti) oli taivaallinen kokemus! Kahvila osoittautui muutenkin varsin kivaksi paikaksi ja sijainti on loistava. Plussaa haudutetusta teestä ja laajasta valikoimasta syötävää.

Artist-kahvila oli mukavaa vaihtelua, mutta ei kuitenkaan kilpaile henkilökohtaisen lempikahvilani tittelistä. Yksi ehdottomista suosikeistani on Johan & Nyström Kanavarannassa Katajanokalla. Sinne suuntasimme Piikkipaatsaman kanssa eräänä helmikuun järkyttävän kylmänä iltana.

165016

Tilasimme kannulliset haudutettua teetä sekä vähän suolaista purtavaa. J & N:n leivät ovat herkullisia, mutta itse valitsin tällä kertaa tuorepuuroa luonnonjugurtilla. Jälkkäriksi jaoimme ison palan suklaabrownieta. Parissa tunnissa maailma oli parannettu, kuulumiset vaihdettu ja mieli keveä.

Joulumarkkinoilla

Ensimmäisenä adventtiviikonloppuna vielä marraskuun puolella Helsingissä oli Hesarin mukaan yli kolmetkymmenet joulumarkkinat! Me Piikkipaatsaman kanssa kartoitimme niistä lähes 10 prosenttia kun vierailimme Kaurilan saunalla, Lavaklubilla sekä Korjaamolla.

Kaurilan saunan markkinat olivat tosi sympaattiset ja joimme teet + söimme herkkuja Kaurilan päärakennuksessa. Kaurilan sauna sijaitsee Meilahdessa ja siellä pidetään usein lenkkisaunoja, joihin kuka tahansa voi osallistua. Löylyt ovat varmasti suloiset!

Korjaamon joulumarkkinoilta löysin lahjan itselleni: Little Bit Designin päheet nappikorvikset, joissa on epätasainen hartsipinta, josta valo heijastuu hauskasti. Olen käyttänyt niitä viime viikkoina lähes joka päivä ja tykkään niistä valtavasti. Parasta on, että ne sopivat lähes kaikenlaisten vaatteiden kanssa, niin työ kuin vapaa-ajankin.

172150

Muutenkin tuo Little Bit Design vaikutti sellaiselta yritykseltä, että heidän tuotteistaan olisin voinut ostaa melkein mitä vaan. Tuotteissa oli hauskoja ideoita ja asennetta! Täytyykin tutkia verkkokauppaa vielä tarkemmin…

Korjaamolta jatkoimme matkaa Lavaklubille Kansallisteatterille. Myyjäiset kierrettyämme ostimme kupit kuumaa omenaglögiä ja istuimme tunnelmalliseen nurkkaukseen hengähtämään. Kansallisteatterin kellarissa oli jännä tunnelma. Saimme Piikkipaatsaman kanssa kipinän osallistua joskus johonkin Lavaklubin tilaisuuteen.

Seuraavaksi vuorossa oli Aleksanterinkadulle avattu XMAS Garage, pop-up-kauppa, joka on auki jouluun saakka. Siellä oli paljon lahjaideoita, jos sellaisia kaipaat!

151654

Nautimme kermavaahtokaakaot Cafe Engelissä Senaatintorilla ja päätimme vielä piipahtaa Stockmannin jouluosastolla. Suureksi yllätykseksemme se olikin siirretty Argos-hallista 4. ja 5. kerroksen käytäville. Se ei ehkä enää ollut varsinainen jouluelämys kuten menneinä vuosina, mutta käytimme kuitenkin mukavan tovin tutkien kaikkia ihania joulukoristeuutuuksia. Sitten suuntasimme jouluisin mielin kotiin.

163517

PS. Kaipaatko vinkkiä joululounaasta? Kalastajatorpan joululounas on l-o-i-s-t-a-v-a. Perinteinen, mutta niin monipuolinen, että jokainen lihan- ja kalansyöjä saa varmasti vatsansa täyteen. Tunnelma pyöreässä salissa oli jälleen jouluinen, palvelu aulista ja ruoka herkullista. Löysimme ystäväni M:n kanssa tämän joululounaan viime vuonna ja olemme todennäköisesti vakiovieraita hamaan tulevaisuuteen.

Iltapäiväteellä Ouncessa

Siitä on jo aikaa, kun hoksasin teekauppa Ouncen (tuttavallisemmin Unssi) avanneen teepuodin Iso-Roballe. Kävelin sen ohi ja näin ikkunassa mainoksen iltapäiväteestä. Otin siitä kuvan kännykällä ja päätin tulla kokeilemaan. Sitten meni kuukausia ja vielä kuukausia, kunnes ystäväni Piikkipaatsama kyseli oliko Helsingissä jokin iltapäivätee, joka oli meillä vielä kokeilematta. No olihan meillä, joten sovimme yhteisestä iltapäiväteehetkestä Iso-Roban Unssiin.

Unssilla on myymälä myös Fredalla Kampissa ja käyn siellä toisinaan täydentämässä teevarastojani. Iso-Roban myymälä on hiukan isompi ja siksi iltapäiväteetä tarjoillaankin siellä. Sisustukseltaan myymälät ovat hyvin samanlaisia. Tummat puuhyllyköt teetä täynnä olevine lasipurkkeineen tuovat mieleen vanhan apteekin, ja myymälään astuessaan astuu samalla pari sataa vuotta ajassa taaksepäin.

20161111_164857

Itse iltapäivätee oli simppeli: laadukasta teetä kauniissa ympäristössä yhdistettynä lämpimiin skonsseihin. Unssissa siis iltapäivätee ei sisällä kerrosvatia erilaisia herkkuja, vaan neljä skonssia per nassu lisukkeineen. Skonssit olivat vasta paistettuja ja murean pehmeitä. Itse asiassa ne hyppäsivät suoraan sijalle 2 kilpailussa Parhaimmat Suomesta Saatavat Skonssit. (Ykkössijaa pitää edelleen Vehmaan kartanon teehuone Juvalla.) En kaivannut skonssien lisäksi mitään muuta.

Joimme kaksi pientä kannullista teetä, joista ensimmäinen valittiin meille valmiiksi. Se oli perinteinen iltapäiväteejuoma, vahva assam. Toisen kannun valitsimme itse ja se oli ehdotuksestani vihreää teetä nimeltään Kauneuden Kuningatar. Se pitää sisällään senchan ja oolongin lisäksi mangoa, appelsiinia ja punaherukkaa. Assamin ja skonssien jälkeen suussa oli niin paljon makuja, että herkkä kauneuden kuningatar jäi paitsioon. Muistin jälleen, että vihreää (tai valkoistakaan) teetä ei kannata yrittää juoda heti mustan teen jälkeen.

Unssin iltapäivätee on rentouttava hetki arjen ja nykyisyyden ulkopuolella. Hyvän teen ystäville!