Kahvilassa x 3

Silloin kun vielä sai käydä kahviloissa… Kovin meinaa nyt tulla dramaattinen aloitus tälle postaukselle!

Vapaaehtoisessa karanteenissa on ollut hyvää aikaa käydä vanhoja valokuvia läpi ja huomasin, että olen unohtanut kirjoittaa kolmesta kivasta kahvilasta teille.

Viimeisin uusi tuttavuus on Cafe Amore Oulunkyläntiellä Käpylässä. Sinne pääsee julkisilla helposti, sillä tietyt bussit pysähtyvät ihan kahvilan kulmalla. Suloisella kahvilalla on huikea tarjonta: erilaisia kakkuja, suolaisia piirakoita ja pullia riittää valinnan vaikeudeksi asti. Teetarjonta on myös hyvä ja laadukas.

20200311_161055

Ihanaa, että vaikka kahvila ei sijaitse ydinkeskustassa, se on löytänyt vankan asiakaskunnan. Kävimme työkaverin kanssa siellä työpäivän jälkeen ja vaikka ilma oli sateinen, useampi asiakas piipahti hakemaan Amoresta jotain herkkua illaksi kotiin.

Erityylinen kahvila puolestaan on Hakaniemen Patisserie Teemu Aura. Jos Amore on suloinen ja herttainen, Patisserie on elegantti ja hienostunut.

Teemu Aurassa tarjoillaan upeita tarkkaan viimeisteltyjä leivoksia. Konditorian yhteydessä toimii myös leipomo, joten kahvilasta voi ostaa mukaan vaikkapa sämpylöitä, leipiä tai patonkeja.

20200226_163326

Mitä leivoksiin tulee, olen todennut omassa elämässä, että moni leivos päältä kaunis mutta mautonta höttöä sisältä. Siksi odotukseni eivät Patisseriessa olleet kovin korkealla ja valitsin varman päälle. Minulle varma valinta on sitruuna-marenki-torttu, joka on aina hyvää. Kanssaherkuttelijalta kuitenkin kuulin, että myös pistaasileivos oli herkullinen, eli kyllä Teemu Aurassa osataan leivokset tehdä. Olin vähän höpsö epällessäni.

Hakaniemen liiketilassa on yläkerrassa vain muutama pöytä, joten joku saattaa hämääntyä katsomaan, että kahvila olisi jo täynnä. Alakerrassa on kuitenkin lisää pöytiä, joten kannattaa käydä rohkeasti sielläkin katsomassa ennen kuin kääntyy kannoillaan.

Viimeisenä esittelen teille vielä ihastuttavan Cafe Hallonbladin Paraisilla. Kävin siellä viime kesänä Paraisille muuttaneen ystäväni kanssa. Miljöö on aivan ihana! Kahvila sijaitsee keskustassa vanhassa puutalossa, joka on sisustettu koristeellisin vanhoin huonekaluin ja pastellivärein.

Isosta kahvilasta löytyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, sillä näytteillä on hauskoja ja kauniita esineitä tuomassa vanhanajan tunnelmaa. Esimerkiksi yhtenä kahvilapöytänä toimii vanha leivontapöytä, jossa on keskellä ura kaulimelle. 20190406_133121

Tarjolla Hallonbladissa on vaikka mitä herkkuja. Itse valitsin marjaisaa juustokakkua, joka oli todella maukasta. Täältäkin saa haudutettua teetä, mikä aina nostaa pisteitä. Hallonblad tarjoilee myös lounasta ja toimii pitopalveluna, joten jos liikut vaikkapa saariston rengasreitillä, vierailu Hallonbladissa kannattaa varmistaa omaan aikatauluun.

20190406_124730Toivon, että pääsemme kaikki pian taas kahvittelemaan! Tai näin teen juojana teettelemään. 🙂

 

 

Kivoja kahviloita ja ravintoloita

(Alunperin julkaistu 20.1.2020, mutta ei jostain syystä näkynyt täällä blogissa kunnolla vaan ainoastaan linkkinä Facebookissa. Tässä nyt kunnolla uudestaan.)

Tulipas tahattomasti kovin pitkä joulutauko blogipostauksissa. Olen viikkokausia lähinnä sairastellut ja katsellut kissavideoita, joten näissä alkuvuoden kuvioissa ei toistaiseksi ole kovin paljoa mielenkiintoista kerrottavaa.

Loppuvuodesta sen sijaan kävin useammassa uudessa kahvilassa ja ravintolassa, jotka ovat kaikki mainitsemisen arvoisia.

Pause Cafe 21:stä kuulin työkaveriltani, jonka kanssa kävimme sitä kokeilemassa.  Eerikinkadulta löytyvä kahvila on raikas ja skandinaavisen tyylikäs. Pöytiä ei ole kovin montaa, mutta tila on avara ja rauhallinen. Valitsin lautaselle porkkanakakkua ja kuppiin teetä. Tykkäsin!

20191118_164011

Cafe Tarina sijaitsee Munkkiniemessä ja on ollut käyntilistallani jo jonkin aikaa. Olin kuullut, että siellä on toisinaan vegaanisia brunsseja, joten päädyin marraskuussa tarjoamaan siellä siskolleni vegaanisen aamupalan. Tein erikoistilauksen kahvilaan ja toteutus täytti kaikki toiveeni.

Samalla kerralla huomasin, että vitriinissäkin olisi ollut vaikka minkälaista herkullista syötävää laidasta laitaan. Kahvilasali on iso ja isoista ikkunoista näkyy maisema Munkkiniemen puistotien suuntaan. Kahvila on kuulemma tosi suosittu enkä kyllä ihmettele!

20191201_115757

Going Greek on kreikkalainen katuruokaravintola Vallilassa ja minulle viime syksyn yllättäjä. En ollut siitä kuullutkaan, mutta se löytyi ystäväni käyntilistalta. Onneksi löytyi, sillä sieltä saa valehtelematta aivan taivaallista kreikkalaista ruokaa. Simppeliä kyllä, ja ravintola itsessäänkään ei koreile sisustuksella mutta ei kyllä tarvitsekaan, kun ruoka on tätä tasoa. Plussaa lapsi- ja lemmikkiystävällisyydestä sekä letkeästä savolaisesta palvelusta!

20191115_142747

Grön on fine-dining ravintola Albertinkadulla ja vuoden 2019 Michelin-palkittuja. Käyn sen verran usein erilaisissa ravintoloissa, ettei minua ole enää kovin helppo yllättää makunautinnoilla. Grön onnistui siinä melkein jokaisen ruokalajin kanssa ja ilta oli melkoista makujen tykitystä. Menu oli kekseliäs ja siinä oli käytetty luovuutta ilman, että annokset olisivat olleet ns. piperrystä. Grönissä käytetään paljon sesonkiaineksia, luomua, villinä kasvavia kasveja sekä tuttujen tuottajien tuotteita. Täysi kymppi!

20191112_174310

Piglet on puolestaan ravintola Töölöntorilla. Oman esittelynsä mukaan se tarjoaa eurooppalaista ruokaa, mutta minusta menu vaikutti kovin ranskalaiselta. Tai ehkä raaka-aineiden käsittely tuntui ranskalaiselta? Joka tapauksessa annokset koostuvat muutamasta pääraaka-aineesta ja niiden taidokkaasta käsittelystä. Lista löytyy paljon suomalaisille ravintoloille epätavallisia aineksia, mikä on ihanan virkistävää. Alkuruoaksi esimerkiksi söin annoksen purjoa ja ricottaa. Piglet on mukava ravintola illanviettoon!

20191127_184511

Joulu on saapunut Porvooseen

Tunnelmallinen Porvoo on täydellinen joulufiilistelyyn. Idyllisessä vanhassa kaupungissa on hauska kävellä ja kierrellä pienissä söpöissä puodeissa. Niistä löytyy hyviä joululahjaideoita, joita on mukava katsella, vaikkei olisi erityisiä ostoksia tekemässäkään.

Seuraavina viikkoina kaupungissa on tulossa paljon mielenkiintoista jouluohjelmaa, joista voi lukea tarkemmin Porvoon verkkosivuilta. Ihanilta kuulostavat erityisesti ensi viikonlopun joulumarkkinat sekä kaupungissa järjestettävät vanhan ajan joulun kävelykierrokset. Porvoo on todellinen joulukaupunki!

IMG-20191123-WA0013

Vietin itse viikolopun Porvoossa ystävien kesken viikko sitten. Olimme vuokranneet talon, jossa yövyimme ja vietimme aikaa yhdessä. Joulun tunnelmaa oli jo mukavasti kaupungilla, vaikka joulukuu ei ollutkaan vielä alkanut. Lauantaiaamuna matkalla kaupungille näimme joulupukin, joka tuli Fredrika-veneellä tervehtimään Porvoon asukkaita.

Vanhassa kaupungissa on tee- ja kahvihuone Helmi, jossa käyn lähes joka kerta Porvoossa ollessani. Siellä on tarjolla monenlaisia kakkuja ja ihania juomia. Vanhan ajan kahvila on kodikas ja se onkin tosi suosittu. Onneksi kuitenkin yleensä aina jostain nurkasta löytyy vapaa pöytä. Lisäksi Helmin piharakennuksessa on teepuoti, josta voi ostaa kotiin kahvilassa maistamaansa herkullista teetä. Helmen viereen on perustettu Galleria Helmi, joka jäi minulta tällä kertaa väliin. Olisiko konsepti siellä kahvia ja taidetta? Mahdollisesti.

20191123_124523

Tällaiseen ystävien hemmotteluviikonloppuun kuuluu meillä aina olennaisena myös hyvä ruoka. Ystäväni Lilin juuri -blogista oli leiponut meille herkullisia hapanjuurileipiä, joita maistelimme tuoreeltaan perjantai-iltana. (Onnea on leipomisesta pitävä ystävä!) Toinen gourmet-hetki tänä viikonloppuna liittyi sunnuntaiaamun brunssiin, jota nautimme Glassikossa.

20191124_100404
Glassikossa on hauska viiskytlukulainen tunnelma.

Glassikko on Porvoon tuomiokirkon vieressä idyllisellä alueella vanhassa puutalossa. Brunssiin kuului laaja buffet, josta poimin omalle lautaselleni muun muassa paria erilaista salaattia, juureen tehtyä leipää vaahdotetulla voilla, kylmäsavulohta sekä rapean croissantin. Lisäksi maistelin maustamattoman rahkan kanssa granolaa ja ihania itsetehtyjä hilloja sekä tuoreita hedelmiä.

Hieman myöhemmin pöytään tarjoiltiin jokaiselle oma munakas kasviksilla. Siinä vaiheessa vatsat alkoivat olla täynnä, mutta jaksoimme vielä pinnistellen maistaa jälkiruoaksi kookospannacottaa, kurpitsapiirakkaa ja mansikkamannapuuroa. Kaikki oli tosi hyvää. Tänne tulen varmasti uudelleen!

20191124_095700

Porvoossa on paljon kaunista nähtävää ja joulua kohti kävijöiden määrä kasvaa. Ilahduttavaa on, että rauhallisia soppia vanhasta kaupungista löytyy silti myös rauhoittumiseen ja fiilistelyyn.

Kivoja kahviloita ja ravintoloita

Tulipas tahattomasti kovin pitkä joulutauko blogipostauksissa. Olen viikkokausia lähinnä sairastellut ja katsellut kissavideoita, joten näissä alkuvuoden kuvioissa ei toistaiseksi ole kovin paljoa mielenkiintoista kerrottavaa.

Loppuvuodesta sen sijaan kävin useammassa uudessa kahvilassa ja ravintolassa, jotka ovat kaikki mainitsemisen arvoisia.

Pause Cafe 21:stä kuulin työkaveriltani, jonka kanssa kävimme sitä kokeilemassa.  Eerikinkadulta löytyvä kahvila on raikas ja skandinaavisen tyylikäs. Pöytiä ei ole kovin montaa, mutta tila on avara ja rauhallinen. Valitsin lautaselle porkkanakakkua ja kuppiin teetä. Tykkäsin!

20191118_164011

Cafe Tarina sijaitsee Munkkiniemessä ja on ollut käyntilistallani jo jonkin aikaa. Olin kuullut, että siellä on toisinaan vegaanisia brunsseja, joten päädyin marraskuussa tarjoamaan siellä siskolleni vegaanisen aamupalan. Tein erikoistilauksen kahvilaan ja toteutus täytti kaikki toiveeni.

Samalla kerralla huomasin, että vitriinissäkin olisi ollut vaikka minkälaista herkullista syötävää laidasta laitaan. Kahvilasali on iso ja isoista ikkunoista näkyy maisema Munkkiniemen puistotien suuntaan. Kahvila on kuulemma tosi suosittu enkä kyllä ihmettele!

20191201_115757

Going Greek on kreikkalainen katuruokaravintola Vallilassa ja minulle viime syksyn yllättäjä. En ollut siitä kuullutkaan, mutta se löytyi ystäväni käyntilistalta. Onneksi löytyi, sillä sieltä saa valehtelematta aivan taivaallista kreikkalaista ruokaa. Simppeliä kyllä, ja ravintola itsessäänkään ei koreile sisustuksella mutta ei kyllä tarvitsekaan, kun ruoka on tätä tasoa. Plussaa lapsi- ja lemmikkiystävällisyydestä sekä letkeästä savolaisesta palvelusta!

20191115_142747

Grön on fine-dining ravintola Albertinkadulla ja vuoden 2019 Michelin-palkittuja. Käyn sen verran usein erilaisissa ravintoloissa, ettei minua ole enää kovin helppo yllättää makunautinnoilla. Grön onnistui siinä melkein jokaisen ruokalajin kanssa ja ilta oli melkoista makujen tykitystä. Menu oli kekseliäs ja siinä oli käytetty luovuutta ilman, että annokset olisivat olleet ns. piperrystä. Grönissä käytetään paljon sesonkiaineksia, luomua, villinä kasvavia kasveja sekä tuttujen tuottajien tuotteita. Täysi kymppi!

20191112_174310

Piglet on puolestaan ravintola Töölöntorilla. Oman esittelynsä mukaan se tarjoaa eurooppalaista ruokaa, mutta minusta menu vaikutti kovin ranskalaiselta. Tai ehkä raaka-aineiden käsittely tuntui ranskalaiselta? Joka tapauksessa annokset koostuvat muutamasta pääraaka-aineesta ja niiden taidokkaasta käsittelystä. Lista löytyy paljon suomalaisille ravintoloille epätavallisia aineksia, mikä on ihanan virkistävää. Alkuruoaksi esimerkiksi söin annoksen purjoa ja ricottaa. Piglet on mukava ravintola illanviettoon!

20191127_184511

Iltapäiväteetä Matinkylässä

Ihanaa, iltapäiväteetarjoilut lisääntyvät Suomessa! Kaverini Piikkipaatsama huomasi, että Nokkalan Majakalla Matinkylässä on keskiviikkoisin varauksesta tarjolla kello viiden teetä. Sehän piti heti käydä kokeilemassa. Ja kannatti.

20191106_165511

Paitsi että majakan kahvila on tosi suloinen ja pieni, siellä vallitsi myös ihanan lämmin tunnelma kylmänä syyskeskiviikkona. Ulkona oli jo pimeää, joten maisema merelle jäi tällä kertaa näkemättä. Ehkä se on hyvä tekosyy tulla käymään uudestaan vähän keväämmällä.

Matinkylään pääsee nykyään Helsingistä kätevästi metrolla. Metrikseltä on majakalle kilsan parin kävely, tai sitten voi ottaa paikallisbussin alleen muutamaksi pysäkinväliksi.

Kahden hengen iltapäiväteetarjoilu sisältää neljä suolaista ja neljä makeaa leivonnaista molemmille. Osa oli tavanomaisia kello viiden teen herkkuja kuten skonssit, voileivät eli finger sandwichit ja macaronsit. Niiden lisäksi oli mukavia yllätyksiä kuten juustopiirakka (taivaallisen hyvää) ja munkkejä (hauska idea iltapäiväteelle). Tässä tarjoilussa skonssit syötiin maustevoin kanssa ja sandwicheissä oli sisällä punajuuritahnaa.

20191106_171958

Kokonaisuus oli erittäin toimiva ja sopivan kokoinen. Tarjoiluun kuului yksi teekannu molemmille ja me teimme niin, että tilasimme ensin toisen kannun yhtä teetä meille molemmille ja sitten toisen kannun toista teetä. Kuumaa vettä toki saa pyytää lisää ja teelehdethän kestävät hyvin uudelleen haudutusta.

Kahvilassa on muuten tarjolla paljon muutakin kuin iltapäiväteetä. Vitriinin leivonnaiset ja suolaiset syötävät näyttivät herkullisilta ja juomalistakin oli monipuolinen. Tosi mukava uusi tuttavuus tämä Nokkalan majakka!

Opastetulla teekävelyllä Helsingissä

Meneillään on lempivuodenaikani. Syksyyn liittyy tässä vaiheessa niin paljon ihania asioita, että en anna marraskuun vesisateiden vielä lannistaa. Ilmojen viileneminen sai minut viime viikolla kaivamaan esille paksumman untuvapeiton sekä villakangastakin. Sarastusvalo on ollut käytössä jo pari viikkoa helpottamassa aamuheräämisiä.

Iltojen pimentyminen taas on lisännyt teen kulutustani. Joka ilta vedenkeitin porisee kotonani useampaan kertaan. Sopivaan saumaan siis sattui Helsinki Teawalk -kiertokävely. Se on tapahtuma, joka järjestetään kerran kuussa ja siinä tutustutaan neljään erilaiseen teehuoneeseen. Kierros huipentuu Salutorgetin iltapäiväteelle.

Olen aiemmin vähän vierastanut teetapahtumia, koska monet teefanit suhtautuvat teehen aika puritaanisesti suosien laadukkaita maustamattomia vihreitä teitä, jotka taas eivät ole omaan makuuni. Juon itse maustettuja mustia teitä, joita joku saattaisi pitää teekulttuurin häväistyksenä. Olen iloinen, että tulin menneeksi tälle teekävelylle, koska kuulin, että Teenystävät ry:ssä suhtaudutaan suvaitsevaisesti kaikkiin teen juojiin eikä alemmuuskomplekseihin ole tarvetta. Opin myös, että mustat teet ovat nousussa jopa Kiinassa. Mielenkiintoista!

Ensimmäinen kohteemme kävelyllä oli Demmers, vanha itävaltalainen teehuone Annankadun eteläpäässä. Siellä saimme matcha-inkivääri-jääteeshotit sekä maistiaisia uusimmista teelaaduista sekä liikkeen muista herkuista.

20191005_120249

Oli hauska kuulla, miten omistaja oli päätynyt teehuoneen perustajaksi ja miten Demmers valikoitui kumppaniksi. Lopuksi oli hetki aikaa tehdä ostoksia ja päädyin rikastuttamaan teekannukokoelmaani uudella yksilöllä. Olin miettinyt kyllä, että voisin hankkia valurautaisen pannun, mutta en arvannut, että ostan sen jo ensimmäisestä paikasta. Mutta kun oikea tulee vastaan, ei kannata jäädä jumittamaan.

Seuraavaksi siirryimme Annankatua pitkin TeeMaahan. Jos Demmers oli eurooppalainen teehuone, tämä oli selvästi aasialainen. Pääsimme seuraamaan erilaisia haudutusmenetelmiä ja testaamaan haudutuksen vaikutusta makuun. Vierailu oli mielenkiintoinen ja sen innoittamana perehdyin kotona lisää gongfu-haudutusmenetelmään.

20191005_133222
Mika Hannola, TeeMaa

Annankadulta vaihdoimme Fredalle, jossa sijaitsee oma suosikkini, The Ounce. Kyseessä on pietarilainen teehuoneketju, jonka liikkeissä on ainutlaatuinen tunnelma. Sisään astuessa astuu samalla vuosisadan tai pari ajassa taaksepäin. Sydämen syke laskee kuin itsestään ja käynkin täällä toisinaan juomassa rauhoittavan teekupposen. Minusta Ouncen teesekoitukset ovat poikkeuksellisia, mutta saatan olla arviossani puolueellinen.

20191005_135019

Neljännessä teehuoneessa, Old Tea Shopissa Vilhonkadulla, keskustelu siirtyi ekologisuuteen. Liike on erikoistunut luomuteehen ja liikkeen omistaja kertoi meille esimerkiksi pyrkimyksestään muovittomuuteen samalla kun maistelimme japanilaista hojicha-teetä. Matcha oli toinen puheenaiheemme. Oli kiva tutustua tähän vasta vuoden vanhaan teepuotiin.

20191005_144836

Runsaan kolmen tunnin jälkeen kierroksemme päättyi Espalle Salutorgetiin, jossa meille tarjoiltiin iltapäivätee. Herkutellessamme juttelimme seurueemme kanssa teemieltymyksistämme ja kyselimme oppaaltamme Teenystävät ry:n toiminnasta. Jaoimme kokemuksia hyvistä teepaikoista ympäri Suomen.

20191005_161144

Meillä oli hurjan ihana iltapäivä. Kierroksen porukka oli mukavaa, ja yhdistihän meitä rakkaus teehen. Paljon hyviä keskusteluja tuli käytyä ja mainiota oli tutustua teepuoteihin. Kiittelimme runsaasti kierroksen järjestäjää.

Näitä vastaavia Teawalk-tapahtumia järjestetään 6.6.2020 asti kerran kuussa. Kesto oli vajaa 5 tuntia ja hinta 50 euroa. Kokonaisuuteen nähden hinta oli minusta tosi edullinen. Suosittelen kierrosta lämpimästi ihan kaikille teenjuojille tyylistä ja mieltymyksistä riippumatta!

Pieni pala Ranskaa Suomessa

Kävin viime perjantaina Bulevardilla huikeassa uudessa kahvilassa, Chez Janetissa. Et ehkä vielä ole kuullut siitä, sillä kahvila on hyvin tuore ja se perustettiin kesän kynnyksellä. Uskon, että sana Chez Janetista tulee kuitenkin pian kiirimään, koska tällaista kahvilaa ei ole toista Suomessa.

20190920_172214

Kahvila on pieni viiden pöydän putiikki, jonne astuessa hämmästyy. Yksityiskohtia on valtavasti ja kirkkaisiin valoihin, peileihin ja väreihin vie hetken tottua. Iloinen tarjoilija huikkaa sydämellisen tervehdyksen ja on varmasti jo joutunut tottumaan ovesta tupsahtaviin pöllämystyneisiin ensikertalaisiin.

Vitriinissä on upeita leivoksia, jotka ovat Laduréelta, ranskalaiselta luksustuotemerkiltä. Ne valmistetaan Ranskassa ja koristellaan perillä kahvilassa. Macaron-leivokset ovat toiselta ranskalaiselta luksustuottajalta Maxim’silta. Hinnoittelultaan Chez Janet ei ole kahviloiden halvimmasta päästä, mutta on mielestäni ihan kohtuuhintainen kun ottaa huomioon laadukkaat tuotteet ja yksityiskohtien viimeistelyt. Kahvilassa kaikki on kaunista ja harkittua. Esteetikko arvostaa!

20190920_171956

Moni kohtaa tiskillä valinnan vaikeuden. Minua helpotti se, että sovimme seuralaiseni kanssa leivosten jakamisesta. Näin saimme maistaa kahta herkullista leivosta yhden asemesta. Mutta leivosvalinnan jälkeen koitti toinen valinnan vaikeus, kun tuoksuttelimme läpi koko teevalikoiman.

Myös teet ovat Laduréelta ja hieman erilaisia kuin mihin itse olen tottunut. Ranskassa, parfyymien luvatussa maassa, teen tuoksu on nimittäin hyvin merkityksellinen asia, ja totesin teelaatujen tuoksujen olevan paljon voimakkaampia kuin itse makujen. Hämmästelin tätä, kun maistelimme toistemme teet ristiin.

20190920_173200

Meillä kävi hyvä tuuri, sillä satuimme olemaan kahvilassa samaan aikaan sen omistajan kanssa. Hän on elegantti businesslady, joka taikoo upeita viimeistelyjä kahvilan kakkuihin ja leivoksiin. Jututimme häntä ja kuulimme, että kahvila on saanut nimensä hänen äitinsä mukaan. Leipominen oli heidän yhteinen intohimonsa. Toivon menestystä tälle uniikille kahvilalle.

Käyntini Chez Janetissa oli lumoava. Oli mahtava työviikon jälkeen upota aivan toiseen maailmaan ja jutella tarjoilijattaren ja omistajan kanssa. Hienoja tyyppejä molemmat! Kun astuimme ulos kahvilasta, olin pyörällä päästäni. Arjen huolet olivat kaikonneet mielestäni ja pääsin aloittamaan viikolopun virkistyneenä.

 

Viikonloppu Iniössä

Maakrapu täällä hei! Vierastan merta, joten Turun saaristo on jäänyt minulle vieraaksi. Rengasreitin olen kyllä ajanut ja joillain saarilla vieraillut, mutta nimet menevät päässäni iloisesti sekaisin. Tästä kesästä lähtien tulen kuitenkin muistamaan Iniön, jonka pääsaarella vietin hauskan viikonlopun.

20190720_143646

Sain hyvän tekosyyn vierailulle, kun ystäväni lähti sinne kesätöihin. Hän puhui saaresta niin elävästi ja hauskasti, että halusin kokea sen itsekin. Niinpä suunnittelin Iniön viikonlopun toukokuussa, ja kun koitti sovittu heinäkuun viikonloppu, nousin Turussa toisen ystäväni kyytiin ja hurautimme ensimmäiselle lossille. Lossien aikataulut kannattaa varmistaa etukäteen, jottei tule yllätyksiä, sillä aikatauluissa saattaa olla kolmenkin tunnin aukkoja. Lossista ei siis kannata myöhästyä.

Kahden lossimatkan jälkeen saavuimme Iniön pääsaarelle. Lossirannasta kilometri pari ajettuamme näimme upean näyn: Iniön vanhan kirkon. Se on nimetty prinsessa Sophia Wilhelminan mukaan vuonna 1801. Myös sen pieni hautausmaa oli mielenkiintoinen katsaus saarelaisten elämään viime vuosisadoilta tähän päivään saakka.

20190720_124442

Pääsaaren ruokatarjonta yllätti minut positiivisesti. Cafe Leonellan ruoat olivat tosi hyviä ja ihana Cafe Gamla Banken tarjosi maukasta jälkiruokaa. Gamla Bankenissa oli myös söpö sisustuspuoti, josta löysin kauan etsimääni Saaren Taika -teepuusaippuaa. Saarelta olisi löytynyt myös muun muassa thai-ravintola, jota emme kerenneet kokeilla lyhyen viikonlopun aikana.

20190720_135147
Cafe Leonellan ihana kesäinen kala-annos

Vierasvenesatamissa oli hauska käyskennellä ja katsella ympärilleen. Myös pieniä putiikkeja löytyi pienen torin laidalta sekä ITE-taidetta ja kirpputori cafe Leonellan läheltä.

Minusta pääsaaren merkittävin nähtävyys kuitenkin on Norrbyn luontopolku. Jos käyt Iniössä, älä missaa tätä! Polku on 2,5 kilometriä pitkä suuntaansa ja se johtaa Iniön korkeimmalle kohdalle (40 metriä merenpinnasta).

20190721_111626

Tuohon matkaan mahtuu ällistyttävän erinäköisiä maisemia mänty- ja kuusimetsästä pusikkoon ja pitkospuihin. Sen varrelle on myös pystytetty mainioita luontotauluja, joiden avulla voi esimerkiksi opetella sammalia ja jäkäliä.

Polku päättyy Kasbergin kalliolle, josta on upeat näkymät merelle. Kalliolle on rakennettu pieni näköalatorni, jonka avulla näkee myös viereisen metsän yli. Paikka on mykistävä.

20190721_110315

Tänä päivänä lähinnä kaunis Kasberg on entisaikaan ollut toisella tavalla tärkeä iniöläisille. Kautta aikojen siellä on sytytetty merkkitulia viestiksi silloisille asukkaille suojautua vihollisilta. Näillä saarilla on ollut todistettavasti asutusta ainakin tuhat vuotta. Tuolloin vedenpinta oli vielä 7 metriä korkeammalla. Tiedetään, että keskiajalla Kasbergin ohi kulki laivaväylä tärkeälle Taivassalon kauppapaikalle.20190721_105247

Illalla istuimme pitkään Cafe Leonellan terassilla kuuntelemassa hienoa kitaristia Tomi Paldaniusta. Yövyimme Villa Högbossa, jossa nukuimme sikeästi kuin lapset suloisessa kammarissa.

Kyllä kelpasi näissä maisemissa viettää mukava viikonloppu ystävien kanssa!

 

Kaksi uutta kahvilaa ja yksi vanha kirja

Helsinkiin on avattu kaksi kivaa uutta kahvilaa!

Viihtyisä viinikahvila Pausa sijaitsee Pitäjänmäessä ja tarjoilee viinin ja kahvin lisäksi paljon kaikkea muutakin. Siitä tulee mieleen kaupunkilaisten yhteinen olohuone, jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin. Me pidimme Pausassa lukupiirin tapaamisen ja sitä varten olimme varanneet rauhallisen kabinetin. Suuren pirttipöydän ääreen mahduimme hyvin herkuttelemaan ja juttelemaan sen kertaisesta kirjastamme.

20190807_170530

Hiukan eri tyyppinen kahvila on Mannerheimintielle raitiovaunuhallin kohdalla Cafe Honey Cake. Tarjolla on paitsi kevyttä lounasta ja suolaisia leipiä, myös kakkuja ja leivoksia. Heidän nimikkokakkunsa hunajakakku oli ihanan lempeän makeaa. Ja tee oli hyvää! Pieneen kahvilaan on hauska poiketa hetkeksi rauhaan vilkkaalta Mannerheimintieltä.

20190820_164754

Sain muuten juuri luettua Sally Salmisen Katriina-kirjan, joka kertoo saaristolaiselämästä viime vuosisadan alussa. Kirja on huikea tarina köyhän naisen elämästä Ahvenanmaalla käsittäen koko elämän kaaren. Mielenkiintoisinta on se, että kirja on kirjoitettu jo 30-luvulla, jolloin se oli kansainvälinen menestys. Kirjasta on vastikään tehty uusi käännös ja se on oikein hyvä.

Kuulin kirjasta monen muun tavoin ensimmäisen kerran tänä kesänä Hesarin Kuukausiliitteen ansiokkaasta jutusta. Miten on mahdollista, että tällainen mestariteos on vaipunut unholaan? On selvästi aika nostaa tämä kirja esille hienona aikalaiskertomuksena. Suosittelen lukemaan!

Neljä kivaa kahvilaa Helsingissä

Aloitimme useita vuosia sitten sattumalta hauskan kahvilaperinteen ystäväni kanssa. Pidämme kerran kesässä päivän, jolloin käymme peräkkäin monessa kahvilassa. Molemmat kun tykkäämme kahviloista ja teestä sekä rauhallisesta rupattelusta, joten mikäs sen ihanampi tapa viettää vapaapäivää.

Tämän vuoden kahvilapäivänä olimme liikkeellä aikaisin, joten kahvila Kuumassa valitsin aamupalaksi pinaatti-kananmunaleivän. Se oli todella herkullinen ja maustettu taidolla – en olisi osannut itse paremmin. Kuuma sijaitsee Kämp Gallerian toisessa kerroksessa ja heidän listaltaan löytyy mainioita vaihtoehtoja erityisesti aamupalatarkoituksiin.

20190708_090847

En ollut syönyt kotona mitään ennen lähtöä, joten jatkoin aamupalalinjalla myös seuraavassa kahvilassamme. Nimen perusteella suhtauduin Green Hippo Cafeehen hieman epäillen, mutta ennakko-oletukseni osoittautuivat vääräksi (kuten yleensä).

Punavuoressa sijaitseva viihtyisä kivijalkakahvila on lyhyessä ajassa saavuttanut vankan suosion ja mekin saimme jonottaa sisään. Käsittämättömän edulliset hinnat (alla oleva kokonaisuus maksoi vain 7 euroa) ja viihtyisä tila varmasti takaavat suosion. Valitsin jatkoaamiaiseksi vastapuristettua appelsiinimehua ja tuorepuuroa luonnonjugurtilla.

20190708_103209

Kun olimme sopivasti kulmilla, päätimme jatkaa seuraavaksi pitkästä aikaa Cafe Ekbergille. Vaikka moni muu oli päätynyt samaan kahvilaan, saimme tosi nopeasti palvelua. Toinen mukava yllätys oli se, että Ekbergillä oli pariisilaisen teetalo Mariage Freresin teetä valikoimissaan. Marco Polo -teen kanssa tuore briossi maistui erityisen herkulliselta. 20190708_112340

Viimeiseksi paikaksi tällä kertaa valikoitui Bon Temps Meilahden kohdalla Mannerheimintiellä. Oli kyllin lämmin, jotta saatoimme istua ulkona. Kahvilassa tuoreet korvapuustit ja voisilmäpullat aiheuttivat meille valinnanvaikeutta, joten otimme lopulta yhden molempia ja puolitimme ne. Näin molemmat saivat osan molempia pullia. Ja ai että ne olivatkin hyviä! Niin hyviä, että unohdin kokonaan ottaa valokuvan!

Teen suhteen meillä kävi tuuri, sillä jokaisessa kahvilassa oli tarjolla haudutettua teetä. Helsingissä on ihania kahviloita!