Pääsiäissuklaita ja paras pasharesepti

Kävimme S:n kanssa viime sunnuntaina Teurastamon pääsiäismarkkinoilla. Myynnissä oli monia ihania tuotteita, joista suklaakojut saivat näin pääsiäisen alla suurimman huomiomme. Itse tein ostoksia Petris Chocolate Roomin ja Suklaatäplän myyntipisteillä, joista ostin riisisuklaita pääsiäismunien puolikkaissa sekä konvehteja.

20170409_152519

Kevään tulo tuntuu tänä vuonna hieman takkuilevan. Joka toinen päivä on kaunista ja lämmintä ja joka toinen päivä sataa vettä tai lunta. Hyvä puoli siinä on se, että ilma ja kadut puhdistuvat katupölystä, mutta saisi ne lämpimämmätkin päivät pian jo koittaa.

20170408_111809

Näinä päivinä moni on huomannut kevään ensimmäisiä merkkejä. Kaverini kertoi juuri nähneensä valtavat määrät leskenlehtiä ja työkaveri kertoi kuulleen västäräkin laulua. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.” Itsekin olen bongannut kauniita kukkia, jotka itsepintaisesti nousevat maasta.

Minun pääsiäiseni sujuu rauhallisissa merkeissä kotosalla. Tein juuri pashaa tekeytymään jääkaappiin ja huomenna se on valmista herkuteltavaksi. Alla mainio reseptini teillekin kokeiltavaksi. Helppoa ja maukasta!

20170414_153136.jpg

Pasha
250 g maitorahkaa
100 g pehmeää voita
1 keltuainen
1 dl sokeria
2 dl kuohukermaa
3 tl vaniljasokeria
1 rkl sitruunamehua
2 rkl rouhittua mantelia
2 rkl korintteja tai rusinoita

Vatkaa kerma vaahdoksi. Vaahdota toisessa kulhossa huoneenlämmössä pehmennyt voi ja sokeri. Lisää voin ja sokerin joukkoon rahka, keltuainen ja kermavaahto sekä maustavat ainekset. Lusikoi massa isoon siivilään ja aseta siivilä kulhoon reunojen varaan. Anna valua jääkaapissa seuraavaan päivään. Kumoa pasha vadille.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

20170409_152154

Yötä Klaus K:ssa

Olen pitkään halunnut yöpyä Klaus K -hotellissa, joten kun minulle muutamia viikkoja sitten tarjoutui mahdollisuus viettää yö jossain Helsingin hotellissa, ei tarvinnut kauaa miettiä minkä hotellin valitsisin. Olen kuullut monen tykkäävän Klaus K:sta ja esimerkiksi Huli on kehunut erityisesti Klaus K:n brunssia blogissaan.

Huone, jonka ystäväni kanssa saimme, oli tyylikkäästi sisustettu. Huone ei ollut järin suuri, mutta hyvin toimiva ja tietysti siisti. Hämmentävää (ja siis ihanaa!) oli huoneen hiljaisuus. Mitään ei nimittäin kuulunut seinien takaa tai putkistojen kautta koko yönä! Huoneemme oli myös sisäpihan puolella, joten vilkkaalta Bulevardiltakaan ei kuulunut ääniä. Niin syvä hiljaisuus oli Helsingissä aika odottamatonta.

Oli aika hauskaa olla Helsingin keskustassa yötä, sillä se mahdollisti iltakävelyn Katajanokalla. Pimenevän illan edetessä ihailimme hämärässä jylhiä vanhoja taloja Skattalla. Arjen kiireiden keskellä kävellessä harvemmin tulee tarkkailtua ympäristöä ja katseltua ylöspäin. Silloin jää huomaamatta kuinka kauniita yksityiskohtia vanhoissa taloissa oikeasti on.

184542.jpg

Nukuimme loistavasti rauhallisessa huoneessamme. Aamulla koitti kovasti odottamani aamupala (Huli on sen verran kehunut Klaus K:n brunssia, että odotukseni aamupalallekin olivat aika korkealla). Suureksi hämmästyksekseni aamupalaodotukseni ylittyivät! En keksinut mitään, mitä olisin lisäksi kaivannut (yritin, ihan totta!). Kaikki oli tosi hyvää ja aamupalan kruunasi pieni yllätys: tarjoilijan tuoma virkistävä yrttismoothie. Olin tosi tyytyväinen hotellivalintaani!

164832

Löylyissä Meilahdessa ja Vuosaaressa

Sain siskoltani joululahjaksi kutsun Kaurilan lenkkisaunaan. Mikä mainio lahja! Kaurilan sauna sijaitsee Meilahdessa lähellä Seurasaarta. Asuin vuosia lähistöllä ja näin Kaurilan mainoksiakin, mutta jostain syystä käynti jäi pitäisi-asteelle.

Sauna sijaitsee vanhalla kartanoalueella ja sillä on mielenkiintoinen historia. Päärakennus on siirretty 90-luvulla itärajalta, jossa se toimi asemarakennuksena. Kaunis keltainen kartano istuu maisemaan kuin se olisi varta vasten siihen suunniteltu. Saunarakennus on puolestaan siirretty Tuusulasta. Molemmat lienevät yli satavuotiaita.

Kaurilan sauna on kunnon vanhanajan hirsirakennus, jossa on tupakeittiö ja sauna. Tupa toimii pukuhuoneena ja oleskelutilana, jossa voi nautiskella raikasta vettä tai muita saunajuotavia. Huilatessani tutustuin myös Kaurilan saunalla myytäviin luonnonkosmetiikkatuotteisiin ja olen jo aivan ihastunut ostamaani suolasaippuaan. Ihoa kosteuttavan jalkakylpypallon olin todennut tehokkaaksi jo aikaisemmin, joten hankin niitä nyt lisää. Tuotteita voi tilata myös Kaurilan saunan verkkokaupasta.

Itse Kaurilan puusaunassa on ihanat löylyt! Samaan aikaan hyvin lempeät ja kosteat, mutta löylyä heittämällä myös tymäkät. Tunnelma oli rauhallinen ja miljöö kaunis (kuvia löytyy täältä). Saunomisen jälkeen olo oli täydellisen rentoutunut.

170206
Jouluna Lohikallionrannan lahdelmassa Vuosaaressa oli sympaattinen paatti jouluvalaistuksessa.

Joulukuussa kävin myös toisessa yleisessä saunassa, Villa Vuosannassa, jonne minut kutsui ystäväni Piikkipaatsama.  Tämä sauna sijaitsee Vuosaaressa Uutelassa, jonne on pieni kävelymatka Aurinkolahdesta. Olimme liikkeellä vuoden pimeimpään aikaan ja Vuosantaan johtavalla runsaan kilometrin pituisella tiellä ei ole katuvaloja. Kävelymatkasta tuli elävästi mieleen Narnia tai Lumikuningattaren maa ja ilman Piikkipaatsamaa olisin ollut aika peloissani! Taskulamppu olisi ollut kätevä…

Vuosannan rantasauna on sisustettu modernin tyylikkäästi (kuvia löytyy täältä) ja sielläkin löylyt ovat mainiot. Puusaunaa ei kyllä voita mikään. Saunan rannasta pääsee mereen uimaan, minkä lisäksi saunan edustalla on ylellinen ulkoporeallas, jonka vesi on lämmitettyä. Talvella siinä oli kiva loikoilla! Ennen kuin lähdimme taivaltamaan pimeydessä takaisin ihmisten ilmoille paistoimme vielä kodassa makkarat.

191332

Vuosannan saunatilat voi vuokrata ryhmälle tai sitten voi osallistua yleiselle saunavuorolle, joista tiedotetaan parhaiten heidän Facebook-sivuillaan.

PS. Olen lisäksi aikaisemmin kirjoittanut Hakaniemessä sijaitsevasta Kulttuurisaunasta täällä. Siinä myös mainio sauna!

Yötä lasi-iglussa Kakslauttasessa

Saksalainen ystäväni alkoi muutama vuosi sitten puhua haaveestaan päästä jonain päivänä elämysmatkalle Lappiin kokemaan pohjoisen luonto talvella ja näkemään revontulia. Koska omat Lapin reissuni rajoittuvat pariin vuosikymmenten takaiseen matkaan, olin innolla suunnitelmassa mukana. Jonkin aikaa ajatusta kypsyteltyämme aloitimme matkan suunnittelemisen. Lennot Ivaloon ostettiin jo loppukesästä.

Ensimmäisen yön majoitukseksi valikoitui Kakslauttasen iglukylä, josta on somessa näkynyt huikeita kuvia. Se oli suunnitelmissamme heti ensi metreiltä lähtien ja ainoastaan hinnasto aiheutti pienen epäröinnin hetken. Se meni kuitenkin nopeasti ohi, sillä molemmat ajattelimme, että tämä on todennäköisesti ainutlaatuinen matka eikä seuraavaa Lappiin suuntautuvaa reissua ole lähivuosina tulossa.

190414
Kakslauttasen päärakennus (kelkkoja sai käyttää matkatavaroiden kuljetukseen)

Kakslauttanen koostuu laajasta turisteille suunnatusta hirsimökki- ja lasi-iglukylästä. En vierailumme aikana törmännyt yhteenkään suomalaiseen, mutta paljon aasialaistaustaisia nuoria oli laillamme revontulijahdissa.

170952

Iglumme oli sisustettu yksinkertaisesti ja sisälsi pienen WC:n. Yleinen suihku ja sauna sijaitsivat erillisessä rakennuksessa. Sängyt olivat moottoroidut, jotta selkänojaa kohottamalla pystyi suoraan sängystä tarkkailemaan pohjoista taivasta revontulien varalta. Iglussa olevalla vedenkeittimellä teimme itsellemme kupit teetä, jotka siemailimme sängyssä tiiraillen taivaanrantaa. Vaikka ulkona oli pakkasta, sisällä oli mukavan lämmin.

170739

Voitte kuvitella, että tähtitaivas oli upea. Sen verran Saariselkä kuitenkin aiheutti valosaastetta, että linnunrataa emme erottaneet. Löysin taivaalta Otavan tähtikuvion, mistä olin iloinen, sillä se on ainoa, jonka tunnistan. Ystäväni valvoi pitkälle yöhön, mutta minusta uni vei voiton jo puolen yön jälkeen. Mahtavia revontulia ei sinä yönä näkynyt pohjoisen suunnalla, mutta onnistuimme silti näkemään vaatimattomampia vaaleanvihertäviä revontulia.

082441
Näkymä, johon aamulla heräsimme

Onnen kauppaahan revontulien näkeminen on. Ehkä kaikkein parhaimmat mahdollisuudet nähdä revontulia on kuitenkin ulkona, jossa voi katsella ihan mihin suuntaan tahansa. Muutama päivä myöhemmin näimmekin moottorikelkkasafarilla hienot revontulet. Iglussa yöpyminen oli silti hauska kokemus ja maisema, johon aamulla heräsimme oli hieno ja auringonpaiste henkeäsalpaavan upea.

Lempikahvilani ja pimeän vuodenajan ilot

Vuoden ensimmäinen neljännes on ollut harvinaisen tapahtumaköyhä kohdallani kaiken sairastelun ja voimattomuuden keskellä. Muutamaan tapahtumaan olen kuitenkin päässyt osallistumaan ja niistä ensimmäinen oli Lux Helsinki -valokarnevaali ihan tammikuun alussa.

Karnevaalin ajankohta on mitä täydellisin: on järkyttävän pimeää, mutta joulun ja uudenvuoden juhlinnat ovat ohi. Tänä vuonna se järjestettiin yhdeksännen kerran. Kaikkein eniten pidin upeasti valaistuista Kauppatorin julkisivun taloista, joista on tämän kirjoituksen otsikkokuva. Samanlainen valaistus olisi paikallaan koko pimeän ajan!

Vähän toisenlaista valohoitoa oli Apulannan jäähallikeikka tammikuun lopussa. Keikka oli tietysti mahtava, kuten edellisetkin. Valoshow oli erityisen upea, ja siihen tuli kiinnitettyä erityisesti huomiota. Kerrankin valot todella tukivat biisejä! YouTubesta löytyi tällainen eturivin fanin kuvaama video, josta voi käydä katsomassa tunnelmia.

223329

165939

Seuraavaksi koitti laskiainen ja ah, niitä pullia tulikin maisteltua. Ehdottoman voiton vei Svenska Teaternin Café Artist, joka keksi päällystää laskiaispullan prinsessakakkupäällysteellä! Prinsessalaskiaispulla (mantelimassalla tietysti) oli taivaallinen kokemus! Kahvila osoittautui muutenkin varsin kivaksi paikaksi ja sijainti on loistava. Plussaa haudutetusta teestä ja laajasta valikoimasta syötävää.

Artist-kahvila oli mukavaa vaihtelua, mutta ei kuitenkaan kilpaile henkilökohtaisen lempikahvilani tittelistä. Yksi ehdottomista suosikeistani on Johan & Nyström Kanavarannassa Katajanokalla. Sinne suuntasimme Piikkipaatsaman kanssa eräänä helmikuun järkyttävän kylmänä iltana.

165016

Tilasimme kannulliset haudutettua teetä sekä vähän suolaista purtavaa. J & N:n leivät ovat herkullisia, mutta itse valitsin tällä kertaa tuorepuuroa luonnonjugurtilla. Jälkkäriksi jaoimme ison palan suklaabrownieta. Parissa tunnissa maailma oli parannettu, kuulumiset vaihdettu ja mieli keveä.

Pitkästä aikaa (ja 10 kirjavinkkiä)

Blogiini tuli odottamaton päivitystauko, kun talvi heitti kanveesiin. Nyt on korvatulehdukset ja flunssat sairastettu, ruokakin pysyy taas sisällä, ja tuntuu siltä, että elämä alkaa voittaa. Rankkojen viikkojen jälkeen on mukava palata taas blogin pariin.

Sängyn pohjalla löysin piristystä ja virkistystä kirjoista. Elämäni on ollut harvinaisen epäaktiivista viimeiset kuukaudet, mutta olen lukenut enemmän kuin ehkä koskaan. Hyvän tarinan löytäminen on ihanaa.

Listasin tähän kymmenen kirjaa, joiden lukemisesta olen erityisesti nauttinut viimeisen puolen vuoden aikana. Ehkä löydät tästä lukuvinkkejä itsellesi:

  • Yoko Okawa – Professori ja taloudenhoitaja: Japaniin sijoittuva kertomus taloudenhoitajan ja muistinsa menettäneen matematiikan professorin ystävyydestä.
  • Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows – Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville: Toisen maailmansodan jälkeiselle Guernseyn saarelle sijoittuva mukaansatempaava tarina ystävyydestä ja ihmisten kestävyydestä kurjissa olosuihteissa.
  • Eve Hietamies – Yösyöttö: Humoristinen kirja Antista, joka jää kahdestaan vastasyntyneen vauvansa kanssa. Hätä keinot keksii! Antin tarinaa on seurattu myös romaanissa Tarhapäivä ja nyt samaa sarjaa on julkaistu kolmas kirja Hammaskeiju.
  • Raija Oranen – Ackté! Aino Acktén puolifiktiivinen elämäkerta antaa mielenkiintoisen katsahduksen oopperadiivan elämään Pariisissa ja Helsingissä 1900-luvun alussa.
  • Nina George – Pieni kirjapuoti Pariisissa: Hellyyttävä kertomus itsensä vuosiin kadottaneesta kirjakauppiaasta, joka lähtee pitkälle laivamatkalle halki Ranskan toiveena saada päätös nuoruuden rakkaustarinalleen.
  • Raija Oranen – Metsästäjän sydän: Huikea tarina Carl Gustaf Mannerheimistä ja hänen ystävästään Hjalmar Linderistä, joiden elämät risteävät 1900-luvun alun Pietarissa ja Suomessa. Mielenkiintoinen näkökulma historian tapahtumiin!
  • Tuula-Liina Varis – Huvila: Koskettava romaani turkulaisesta nuoresta naisesta 1930-luvun Suomessa, kun elämä alkaa heitellä kapuloita rattaisiin. Avioliitto ja lapsen saaminen kokeneen taiteilijan kanssa ei menekään niin kuin kuvitelmissa.
  • Miika Nousiainen – Juurihoito: Värikkäästi ja humoristisesti kirjoitettu tarina miehestä, joka lähtee etsimään isäänsä ja löytää siinä sivussa koko joukon sisaruksiaan.
  • Lisa Genova – Edelleen Alice: Riipaiseva ja elämänmakuinen kertomus alzheimerintaudista siitä kärsivän ihmisen silmin. Koskettava mutta lopulta lohdullinen romaani.
  • Cheryl Strayed – Villi vaellus: Vähän hukassa oleva Cheryl päättää lähteä vaeltamaan USA:n halki toiveenaan löytää elämälleen uusi suunta. Äärimmäisen rankan vaelluksen aikana hän käy läpi elämäänsä ja purkaa tunteensa erämaan ääriin. Inspiroiva tarina!

Joulun tunnelmaa

Kävin viikko sitten hakemassa joulutunnelmaa Senaatintorin Tuomaanmarkkinoilta, jotka vain paranevat vuosi vuodelta. Menneiden vuosien tapaan ostin markkinoilta Gourmet Sarfvikin herkullista karpalolla maustettua saaristolaisleipää, jonka maku vie kielen mennessään. Tällä kertaa heillä oli tarjolla myös paikan päällä syötäviä herkkuja, joten siemailin kupillisen lämmittävää glögiä ja söin smetanasillivoileivän. Nam!

Tänä jouluna saaristolaisleipä ei lopu joulupöydästäni kesken, sillä sain myös Piikkipaatsamalta lahjaksi itse tehtyä saaristolaisleipää (Piikkipaatsaman käyttämä ohje löytynee täältä). Se on täydellistä graavilohen ja ruohosipulituorejuuston kanssa. Erityisesti tuoreena saaristolaisleipä on vaan niin hyvää, kun sisus on vielä pehmeää.

Olen jouluvalmistelujeni kanssa tänä vuonna vähän etuajassa. Enää muutama lahja on pakkaamatta ja kinkunkin ajattelin paistaa jo nyt aatonaattona. Kaikki alkaa siis olla kutakuinkin valmista joulun tulla. Toivottavasti sinullakin.

Rauhallista ja rentouttavaa joulua kaikille!